Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Raskaudenaikaiset peruslaboratoriotutkimukset

  • Maija Makkonen
  • Anneli Hautakomsi
Julkaistu 8.2.2000, tarkistettu 16.5.2008

Raskaudenaikaiset peruslaboratoriotutkimukset

Tutkimukset tehdään alkuraskaudessa äidin ja sikiön terveyden selvittämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.

Veriryhmän määritys (E-ABORh)

Tutkimuksella selvitetään äidin veriryhmä (A, B, O tai AB) ja Rh-tekijä (Rh-neg tai Rh- pos). Veriryhmä ja Rh-tekijä ovat tärkeäitä, jos äidille joudutaan synnytyksen yhteydessä jostakin syystä antamaan verta. Rh-tekijä on tärkeä tietää myös sikiön hyvinvoinnin kannalta. Jos äiti on Rh-negatiivinen ja sikiö on perinyt isältä Rh-positiivisuuden, voi äidin maksa alkaa tuottaa vasta-aineita sikiön Rh-tekijää vastaan. Tämä aiheuttaa sikiön punasolujen hajoamista jo kohdussa, minkä seurauksena lapsi syntyy aneemisena.

Rh-negatiivinen äiti alkaa tuottaa vasta-aineita yleensä vasta ensimmäisen Rh-positiivisen lapsen synnytyksen jälkeen.
Mikäli äiti on Rh-negatiivinen, seurataan verikokeilla jokaisen raskauden keski- ja loppuvaiheessa, tuottaako äidin elimistö vasta-aineita sikiön Rh-positiivisuutta vastaan. Verinäyte otetaan laboratoriossa kyynärvarren laskimosta

Hemoglobiini (B-Hb)

Hemoglobiini (Hb) on veren punainen väriaine, joka osallistuu hapen ja hiilidioksidin kuljetukseen. Tutkimuksella selvitetään veren Hb-taso. Hb tutkitaan neuvolakäyntien yhteydessä kuukausittain äidin sormenpäästä otetusta verinäytteestä. Naisen normaali hemoglobiinipitoisuus on 125 - 160 g/l. Raskauden aikana hemoglobiini voi olla alle 110 g/l, jolloin äidin ruokavalio tulisi tarkistaa. Rautavalmisteita suositellaan yleensä vasta keskiraskaudessa, 12. raskausviikon jälkeen.

Kardiolipiini vasta-aineet (S-Kard-Ab-O)

Tutkimuksella selvitetään, onko veressä kuppavasta-aineita. Kuppa on Treponema pallidum-bakteerin aiheuttama tartuntatauti, joka tarttuu sukupuoliteitse. Hoitamattomana se aiheuttaa sikiön infektoitumisen ja johtaa lähes aina ennenaikaiseen synnytykseen, sikiökuolemaan tai synnynnäiseen kuppa-tautiin. Kolmannes tartunnan saaneista sikiöistä syntyy kuolleena ja kolmanneksella on oireinen synnynnäinen kuppa.

Kuppa diagnosoidaan raskauden alkuvaiheessa (8 - 12 raskausviikoilla) ottamalla laboratoriossa äidiltä verinäyte kyynärvarren laskimosta. Sikiön synnynnäinen kuppa voidaan ehkäistä äidin lääkehoidolla ennen 16. raskausviikon loppua.

B-hepatiitti -vasta-aineet (S-HbsAb)

Tutkimuksella selvitetään, onko veressä B-hepatiitti -vasta-aineita. B-hepatiitti on virustauti, maksatulehdus, joka voi tarttua äitiin veren välityksellä ja/tai sukupuoliteitse. Virus voi tarttua äidiltä sikiöön veriteitse raskauden tai synnytyksen aikana. B-hepatiitti diagnosoidaan laboratoriossa kyynärvarren laskimosta otetusta verinäytteestä.

Riskiryhmiltä verinäyte suositellaan otettavaksi joka kuukausi raskauden aikana. Tähän tautiin on rokote ja sitä suositellaan riskiryhmillle. Lapset, joiden äideillä on positiiviset vasta-ainenäytteet, suojataan heti syntymän jälkeen hepatiitti B-immunoglobuliinilla ja rokottamalla.

HIV -vasta-aineet (S-HIVAb)

Tutkimuksella selvitetään, onko veressä HI-virusvasta-aineita. HI-virus voi tarttua äitiin sukupuoliteitse ja/tai veren välityksellä ja aiheuttaa riskin sairastua AIDS:iin. Virus voi tarttua äidiltä sikiöön raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. HI-virus diagnosoidaan laboratoriossa kyynärvarren laskimosta otetusta verinäytteestä.

Virtsan bakteeriviljely (U-Bakt-ALV)

Virtsan bakteeriviljely tutkitaan kaikilta äideiltä heti raskauden alussa ja tarpeen mukaan raskauden kuluessa puhtaasti lasketusta (PLV) virtsasta. Tutkimuksen avulla saadaan selville virtsatieinfektio.

Virtsan albumiini (U-Alb-o)

Albumiini on valkuaisaine eli proteiini, jota ei normaalisti erity virtsaan. Virtsan albumiini tutkitaan liuskatestillä tuoreesta virtsasta jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä.

Virtsan glukoosi (U-Gluk-O)

Glukoosia (sokeria) ei normaalisti erity virtsaan. Glukoosia erittyy virtsaan diabeteksessa eli sokeritaudissa. Raskauskin voi aiheuttaa glukoosin erittymistä virtsaan munuaisten glukoosin erityskynnyksen laskiessa.

Glukoosi tutkitaan liuskatestillä tuoreesta virtsasta jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Jos virtsanäyte sisältää sokeria, on syytä selvittää aamuvirtsan sokeripitoisuus. Yksikin positiivinen sokerihavainto aamuvirtsasta johtaa äidin verensokerin selvittelyyn kahden tunnin sokerirasituskokeen avulla. Sokerirasitus tehdään laboratoriossa.

Lähteet

  • Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Oppaita 34. Gummerus Kirjapaino Oy
  • Armanto ja Koistinen. Toim. Neuvolatyön käsikiraja. Tammi. Helsinki. 2007
© TerveSuomi.fi 2008About us