Publisher

National Public Health Institute
Original page

diagnosis, Escherichia coli o157, hemolytic-uremic syndrome, infectious diseases, sausages

Julkaistu 11.4.2006

Tartuntataudit

Makkaran aiheuttama EHEC-epidemia Norjassa

Tammi-maaliskuussa Norjassa on havaittu lyhyessä ajassa 10 hemolyyttisureeminen syndrooma (HUS) -tapausta. Sen oireita ovat mikroangiopaattinen hemolyyttinen anemia, trombosytopenia ja munuaisen vajaatoiminta. Kaikki potilaat olivat lapsia, neljä poikia ja kuusi tyttöjä, nuorin oli 1 ja vanhin 8 vuotta vanha. Tähän mennessä yksi lapsista on menehtynyt tautiin. Kaikissa tapauksissa diagnoosi on pystytty varmistamaan joko viljelyllä tai vasta-aineilla enterohemorragisen Escherichia colin eli EHEC-bakteerin aiheuttamaksi. HUS -tapausten lisäksi viidellä muulla henkilöllä on ollut ripuli, joka on ulosteviljelyllä osoitettu EHEC:n aiheuttamaksi.

EHEC-bakteerin lähteeksi epäiltiin ensin tapaus-verrokkitutkimuksen perusteella tietyn teurastamon tuottamaa jauhelihaa. Teurastamon jauhelihatuotanto keskeytettiin ja mahdollisesti kontaminoituneet jauhelihaerät vedettiin markkinoilta. Naudanlihasta otetut näytteet jäivät kuitenkin negatiivisiksi EHEC:n suhteen ja tautitapausten jatkuessa tutkimuksiakin jatkettiin. Loppujen lopuksi tartunnan lähteeksi selvisi saman teurastamon tuottama makkara. Asia varmistui, kun kahdesta makkarapakkauksesta löytyi samaa EHEC-tyyppiä kuin potilaista.

HUS-oireyhtymän aiheuttaa tavallisimmin EHEC O157:H7 -serotyyppi, mutta myös liikkumaton O157:H ˉ-serotyyppi ja non-O157-seroryhmän kannat voivat olla aiheuttajia. Norjassa aiheuttajaksi paljastui E. colin O103-seroryhmä. Suomessa O103-seroryhmä on ollut toiseksi yleisin EHEC-ryhmä. Tämän löytäminen ulostenäytteestä on haasteellisempaa, koska monissa sairaalalaboratorioissa tutkitaan ulostenäytteistä vain E. colin O157-seroryhmä. Seroryhmään O103, kuten muihinkin non-O157-seroryhmiin kuuluvat EHEC-bakteerit samoin kuin O157:H ˉ , ovat tyypillisesti sorbitoli-positiivisia, jolloin niiden löytäminen suoliston normaalien sorbitoli-positiivisten kolibakteerien joukosta vaatii lisämenetelmiä. Seroryhmän O157:H7 -kannat sen sijaan ovat yleensä olleet sorbitoli-negatiivisia.

Kuvassa on Sorbitoli MacConkey -maljalla tyypillisesti kellertävinä pesäkkeinä kasvava sorbitoli-negatiivinen EHEC O157 -kanta, ja punaisina pesäkkeinä kasvava sorbitoli-positiivinen EHEC non-O157 -kanta. Kuvaaja: Marjut Eklund

EHEC-diagnostiikka Suomessa

Suomessa useimmilla yliopistosairaaloiden ja joillakin keskussairaaloiden kliinisen mikrobiologian laboratorioilla on valmius todeta ulostenäytteistä kaikki EHEC-bakteerit. Yleisimmin on käytössä kaupallinen ELISA-testi, jolla voidaan todeta EHEC-bakteerin tuottama shigatoksiini (Stx) varsin luotettavasti potilaan ulostenäytteen sekaviljelmästä. Kaikilla EHEC-bakteereilla on Stx -toksiinia koodittavat geenit (stx₁ ja/tai stx₂). PCR-tekniikalla myös ne voidaan todeta samaisesta bakteerikasvustosta. Testiin on saatavissa myös kaupallinen DNA-liuskatesti tai se voidaan tehdä perinteisellä PCR:llä ”in house” -sovelluksena. Samoilla menetelmillä voidaan todeta sekakasvustosta puhdistettu E. coli -viljelmä EHEC-bakteeriksi.

Myös Kansanterveyslaitoksen suolistobakteerilaboratorio (SUBA) ottanut valtakunnallista vastuuta EHEC:n primaaridiagnostiikasta, koska etenkin non-O157-bakteerien toteamismenetelmiä on hankalaa pitää yllä (mm. reagenssit vanhenevat, jos näytteitä tulee harvakseen). Niinpä vakavissa ja sairaalahoitoa vaativissa EHEC-epäilyissä sairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorio voi lähettää potilaan ulostenäytteen primaariviljelmän SUBA:an maksuttomaan tutkimukseen. SUBA tekee suoraan sekakasvustosta monialukkeisen PCR-tutkimuksen stx₁- ja stx₂-geenien osoittamiseksi. Kaikilla EHEC-bakteereilla on aina joko molemmat tai vain toinen stx-geeneistä. Samassa PCR -tutkimuksessa todetaan myös intimiiniadhesiinia koodittava eaeA-geeni. Tätä geeniä ei ole kaikilla EHEC-bakteereilla, mutta se on kaikilla EPEC-ryhmän enteropatogeenisilla E. coleilla. Nämä kolibakteerit ovat vanhastaan tunnettuja pikkulasten ripulikoleja, joiden nykyään tiedetään aiheuttavan suolistotulehduksia myös aikuisille.

SUBA:an on keskitetty myös avohoidossa eristettyjen, EHEC -bakteeriksi epäiltyjen E. colien puhdasviljelmien varmistus ja epidemiologiset jatkotutkimukset.

EHEC -tartunnan lähteenä on yleensä nautaeläinten ulosteen kontaminoima ravinto, esimerkiksi huonosti kypsennetty hampurilainen, pastöroimaton maito ja klooraamaton juomavesi. Sekundaaritartuntoja voi tapahtua myös käsien välityksellä, ja perheensisäiset tartunnat ovat erittäin yleisiä.

Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 21 EHEC-tapausta. Niistä vain kahdessa tartunta oli tiettävästi saatu ulkomailla. O157-seroryhmän kannat aiheuttivat 15 tartuntaa ja niistä kymmenen oli harvinaisen sorbitoli-positiivisen, liikkumattoman O157:Hˉ -kloonin aiheuttamia; neljällä potilaista infektio johti HUS-oireyhtymään. Kaikki HUS-tapaukset olivat lapsia, iältään 1–11-vuotiaita, ja heidän tautinsa aiheuttaja oli sama EHEC-O157 kanta. Edellä mainittu O103-seroryhmä aiheutti vuonna 2005 neljä tartuntaa kahdessa eri perheessä.

Katariina Kainulainen
tartuntatautilääkäri

Markku Kuusi
ylilääkäri

Kansanterveyslaitos
Infektioepidemiologian osasto

Marjut Eklund
erikoistutkija

Anja Siitonen
tutkimusprofessori

Kansanterveyslaitos
Suolistobakteerilaboratorio