Publisher

National Public Health Institute

Viruksen aiheuttamat verenvuotokuumeet

Mitä ovat virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet?

Verenvuotokuumeet ovat virusten aiheuttamia yleensä vakavia, mutta Euroopassa hyvin harvinaisia sairauksia. Verenvuotokuumeet ovat zoonooseja eli tarttuvat ihmisiin eläimistä. Ainoa Suomessa esiintyvä verenvuotokuume on puumalaviruksen aiheuttama myyräkuume, joka on yleensä taudinkuvaltaan melko lievä. Lisätietoa myyräkuumeesta.

Mitä eri verenvuotokuumeita on ja miten ne tarttuvat?

Verenvuotokuumeita aiheuttavat useat eri virukset. Osa aiheuttajista (arbovirukset) lisääntyy eläinten lisäksi hyttysissä ja punkeissa, jotka voivat toimia tartunnan siirtäjinä ihmiseen. Toiset aiheuttajista (arenavirukset) voivat tarttua ihmiseen suoraan aerosolitartuntana eläinten eritteistä. Vakavaa verenvuotokuumetta aiheuttavien filovirusten (Ebola ja Marburg) luonnossa esiintyvää lähdettä (reservuaari) tai tartunnan siirtäjää (vektori) ihmiseen ei tunneta.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu tärkeimmät verenvuotokuumeet, vektorit, eläinreservuaarit ja esiintymisalueet.

Verenvuotokuumetta aiheuttavista viruksista osan on osoitettu tarttuvan henkilöstä toiseen. Tällaisen tartunnan riski on suurin Krimin-Kongon verenvuotokuumeessa, Lassakuumeessa, Ebola- ja Marburg –virusinfektioissa. Tartunta tapahtuu pääasiassa veren ja eritteiden välityksellä.

Mitä oireita verenvuotokuumeessa on?

Itämisaika vaihtelee taudin ja sen aiheuttajan mukaan, mutta on yleensä 5-10 päivää, pisimmillään 3 viikkoa. Usein alkuvaiheessa esiintyy flunssan kaltaisia oireita: kuume, päänsärky, lihaskipu, vatsakipu, ripuli, kurkkukipu. Vaikeammissa tapauksissa muutaman päivän jälkeen alkaa ilmaantua nenä- ja ienverenvuotoja, ihon alaisia verenvuotoja, verioksentelua, vuotoja sisäelimiin jne. Kuolleisuus vaihtelee taudinaiheuttajan mukaan 30-90% välillä.

Miten verenvuotokuumeet todetaan?

Verenvuotokuumeet voidaan todeta verinäytteestä, osoittamalla vasta-aineita tai taudinaiheuttajaa.

Miten verenvuotokuumeita hoidetaan?

Virusten aiheuttamiin verenvuotokuumeisiin ei ole lääkehoitoa. Hoito on oireenmukaista ja vaikeat tapaukset vaativat tehohoitoa.

Miten verenvuotokuumeita ehkäistään?

Verenvuotokuumeisiin ei ole olemassa rokotetta. Suojautuminen hyttysiltä ja punkeilta vähentää sairastumisriskiä ainakin osassa taudeista.

Verenvuotokuume Suomessa ja maailmalla

Suomessa ei toistaiseksi ole todettu yhtään viruksen aiheuttamaa vakavaa verenvuotokuumetapausta. Lassa-kuumetta on todettu Nigeriassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Ebola-kuumetta on esiintynyt rajoitettuina epidemioina Keski- ja Itä-Afrikassa, esim. Sudanissa ja Zairessa vuonna 1995 sekä Ugandassa vuosina 2000–2001. Vuonna 1967 25 eurooppalaista laboratoriotyöntekijää sai Marburg-virustartunnan Ugandasta tuoduista apinoista. Sittemmin Marburgin tautia on todettu ainakin Ugandassa, Zimbabwessa ja Keniassa. Krimin-Kongon verenvuotokuumetta esiintyy Itä-Euroopassa, Keski-ja Länsi-Aasiassa sekä Afrikassa. Vuoden 2008 aikana on todettu useita Krimin-Kongon verenvuotokuumetapauksia Turkissa ja Venäjällä.