Publisher

National Public Health Institute
Original page

diagnosis, disease transmission, francisella tularensis, prophylaxis, symptoms, tularemia

Julkaistu 30.10.2006

Mikä on jänisrutto?

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis-bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Sitä esiintyy pääasiassa pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjois-Amerikassa, monissa Euroopan osissa, entisen Neuvostoliiton alueella, Kiinassa ja Japanissa. Jänisrutto voi tarttua selkärankaisesta eläimestä ihmiseen (zoonoosi), mutta pääasiassa se on eläinten tauti. Pohjoismaissa Francisella tularensis-bakteerin reservuaarina pidetään pienjyrsijöitä ja jäniksiä. Bakteeri voi säilyä kuukausia elinkykyisenä maaperässä, vedessä ja eläinten raadoissa.

Miten tartunta saadaan?

Suomessa jänisruttotartuntaa välittäviä eläimiä ovat hyttyset, myyrät, hiiret, jänikset, piisamit, paarmat, mäkärät ja puutiaiset. Tavallisimmin tartunta saadaan hyttysenpistosta. Tartunnan voi saada myös suoraan sairaasta eläimestä sitä käsiteltäessä. Bakteeria sisältävä ruoka tai juoma voi myös olla tartunnanlähde. Hengitysteiden kautta tartunnan voi saada, jos hengittää Francisella tularensis-bakteeria sisältävää pölyä. Tauti ei tartu suoraan ihmisestä toiseen.

Mitä oireita jänisrutto aiheuttaa?

Itämisaika vaihtelee yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon, mutta on keskimäärin kolmesta viiteen vuorokautta. Taudinkuva vaihtelee tartuntatavasta riippuen. Tavallisin tartuntatapa, hyönteisenpisto, aiheuttaa kuumeen, pistokohtaan kehittyvän paikallisen haavauman ja tulehduksen läheisissä imusolmukkeissa. Keuhkokuumetta esiintyy tyypillisesti hengitysteitse saadussa tartunnassa. Muita tautimuotoja ovat nielun ja kaulan alueen imusolmukkeiden tulehdus tai silmien sidekalvontulehdus. Yli kolmasosalla jänisruttoa sairastavista esiintyy ihottumaa. Oireeton tartunta on yleinen, sen osuus on 50 prosenttia tapauksista.

Miten jänisrutto todetaan?

Valtaosa jänisruttotapauksista todetaan tyypillisen taudinkuvan perusteella tai verinäytteestä todettujen vasta-aineiden avulla. Vasta-aineet nousevat vasta 14–21 vuorokauden kuluttua oireiden alusta. Bakteeri voidaan viljellä esimerkiksi imusolmukemärkänäytteestä. Viljely vaatii erikoismenetelmiä ja turvalaboratorio-olosuhteita.

Miten jänisruttoa hoidetaan?

Jänisrutto hoidetaan mikrobilääkkeillä. Hoidoksi suositellaan fluorokinoloneja, doksisykliiniä tai aminoglykosidiryhmän lääkkeitä, penisilliini ei tehoa. Joskus märkiviä imusolmukkeita joudutaan avaamaan ja tyhjentämään.

Miten tartuntaa voi ehkäistä?

Hyönteisten pistojen välttäminen peittävällä vaatetuksella ja hyönteistentorjunta-aineilla estää jänisruttotartuntaa. Sairaita tai kuolleita eläimiä käsiteltäessä on suojauduttava käyttämällä suojakäsineitä ja -vaatetusta. Käsittelyn jälkeen kädet pestään hyvin vedellä ja saippualla. Ruoaksi valmistettava riistaliha on kypsennettävä huolellisesti. Kaivovesi tulee suojata niin, että eläimet eivät pääse saastuttamaan sitä. Jänisruttoon on olemassa rokote, mutta sitä ei ole Suomessa saatavana.

Jänisrutto Suomessa

Jänisrutto on jatkuvasti esiintyvä Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan muutamasta kymmenestä lähes tuhanteen tapaukseen vuosittain. Eniten tapauksia ilmoitetaan elo─syyskuussa.

Lisätietoja

Ajantasaiset tiedot Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri http://www3.ktl.fi

Tartuntataudit Suomessa julkaisut

CDC/USA http://www.bt.cdc.gov/agent/tularemia/index.asp

Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto

infe@ktl.fi