Publisher

National Public Health Institute
Original page

campylobacter, cleanness, diagnosis, food, instructions, norovirus, prophylaxis, salmonella

Julkaistu 5.5.2008

Pihagrillaus on yhä yleistyvää ruuanlaittoa. Ulkona oleminen, ruuanlaitto ja seurustelu yhdistyvät kesäisessä Suomessa pihalla grillin ääressä. Moni grillaa jo muutakin kuin lihaa ja makkaroita, mutta puhtaus kannattaa muistaa, kypsyypä grillissä maissi tai makkara.

Puhtaus ja bakteerit

Leikkuulaudalla on väliä: oli lauta sitten muovinen tai puinen, lihoilla ja vihanneksilla pitää käyttää omia leikkausalustojaan. Kaikki lihat pitää käsitellä omilla leikkausalustoillaan ellei niitä pestä huolellisesti välillä.

Leikkuulaudat on syytä pestä kuumalla vedellä ja kuivata hyvin käytön jälkeen. Muoviset leikkuulaudat voi pestä astianpesukoneessa.

Yleisen suolistobakteerin salmonellan välttämiseen annetut ohjeet kuvaavat hyvin turvallista pihagrillausta:
– pese kädet hyvin ennen ruuanlaittoa
– pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä
– kypsennä kaikki liha huolellisesti
– säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruuista ja valmisruuista
– vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita
– pese veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi lihaa tai vihanneksia
– käytä lihoille ja vihanneksille eri leikkuulautaa
– kananliha tulee käsitellä erillään muista lihoista omalla alustallaan
– pese kädet huolellisesti aina ennen ateriaa ja aina WC-käynnin jälkeen
– käytä nestesaippuaa ja omaa käsipyyhettä tai kertakäyttöpyyhettä.

Ulkomailta valtaosa suolistobakteereista

Suomalaiset saavat 80–90 prosenttia suolistobakteeritartunnoista ulkomaan matkailun yhteydessä. Mutta myös puutarhajuhlat sekä pihagrillaus ovat mahdollisia tartuntapaikkoja. Yleisimmät ruokamyrkytyksiä aiheuttavat suolistobakteerit ovat kampylo- ja salmonellabakteerit.

Pihagrillauksessa
1) ruuan käsittely on yleensä hyvin varusteltua kotikeittiötä epähygieenisempää
2) liha jää helposti raa´aksi
3) samoilla leikkuualustoilla käsitellään sekä lihoja että vihanneksia.

Kampylobakteeri ja salmonella ovat yleisimmät ruuan bakteerit

Yleisimmät suolistotartuntoja ja vatsavaivoja aiheuttavat bakteerit Suomessa ovat kampylobakteeri ja salmonella. Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain lähes 3 000 kampylobakteeri-infektiota. Salmonelloja ilmoitetaan yli 2500. Näistä 80–90 prosenttia on saatu ulkomailla. Vuosina 1998–2006 on Suomessa raportoitu 0-3 kotimaista kampylobakteerin aiheuttamaa epidemiaa ja 1–8 kotimaista salmonellaepidemiaa vuosittain.

Kampylobakteeria ja salmonellaa harvinaisempi ruokamyrkytysten aiheuttaja on shigella. Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain 60–220 shigellatapausta. Näistä ainakin 85–90 prosenttia on saatu ulkomailla. Kotimaiset shigellaepidemiat ovat harvinaisia, mutta ulkomailta tuotu shigellabakteeri voi levitä perheenjäseniin ja sairastuneen elintarviketyöntekijän välityksellä laajemmallekin. Näin tapahtui vuonna 2001 yhteen ravintolaan liittyneessä epidemiassa, jossa sairastui yli neljäkymmentä henkeä.

Koska suurin suolistotartunnoista liittyy matkailuun, matkailijan on hyvä tarkistaa ennen lähtöä, miten suolistoinfektioita voi välttää.

KTL: Matkailijan terveysopas

Kampylobakteeria on sekä ihmisissä että eläimissä

Kampylobakteeri on kaikkialla maailmassa erittäin yleinen. Kampylobakteeria on sekä ihmisillä että eläimillä. Monet linnut sekä nauta, sika, lammas, vuohi, koira, kissa ja jyrsijät voivat olla bakteerin kantajia.

Kampylobakteerilajeja on useita: niistä Campylobacter jejuni (yli 90 %) ja Campylobacter coli (5–10 %) ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat.

Kampylobakteeritartunnan yleisimmät oireet ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Itämisaika on 1–7 päivää, keskimäärin 3 päivää. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja. Bakteeria erittyy ulosteeseen noin kolmen viikon ajan, pitempi aika on harvinainen. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus. Reaktiivinen niveltulehdus on useassa nivelessä esiintyvä vaiva, joka syntyy reaktiona edeltävälle bakteeritulehdukselle.

Kampylobakteerin aiheuttama infektiotauti tunnistetaan ulosteviljelyllä. Kampylotartuntaa ei yleensä tarvitse hoitaa antibiooteilla, joita on syytä käyttää vain vaikeissa tai pitkittyneissä infektioissa.

Norovirus on yleisin vatsataudin aiheuttaja

Norovirukset aiheuttavat usein vatsatautiepidemioita, esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, hotelleissa, risteilylaivoissa ja kylpylöissä. Noroviruksia erittyy runsaasti sairastuneen henkilön ulosteisin. Virukset ovat erittäin herkästi tarttuvia ja tartunta voi tapahtua suoraan henkilöstä toiseen, viruksilla saastuneen veden tai elintarvikkeiden välityksellä. Tartunta voi myös levitä viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta.

Taudin itämisaika on 12–48 tuntia. Oireet alkavat äkillisesti. Niitä ovat kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, joita seuraa oksentelu. Valtaosalla sairastuneista on myös ripulia, joka on yleensä lyhytkestoinen ja lievä. Osalla on myös lämpöilyä, joka voi erottaa taudin bakteeritoksiinien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä. Oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia.

KTL: Tietoa terveydestä > Norovirus

Salmonella on eläinten bakteeri

Salmonellat ovat yleisiä eläinten kantamia bakteereja. Salmonellat voivat aiheuttaa suolisto- ja yleistartuntoja. Norjassa ja Isossa-Britanniassa on esimerkiksi todettu epidemioita, jotka liittyvät siilien ruokkimiseen ja hellimiseen. Salmonelloja tunnetaan yli 2 000 serotyyppiä. Yleisimmät Suomessa ihmisille tautia aiheuttavat tyypit ovat Enteritidis ja Typhimurium.

Suoliston salmonellainfektion yleisimmät oireet ovat ripuli ja kuume. Itämisaika on 6–72 tuntia. Ripulioireet kestävät 4–10 päivää. Salmonellabakteeri häviää elimistöstä yleensä 4–5 viikon kuluessa, mutta voi olla 10 %:lla potilaista 10–12 viikkoa ja alle 1 %:lla jopa yli vuoden. Salmonellaan sairastuneista vastasyntyneistä puolet säilyy kantajina useita kuukausia. Tartunnan saaneista suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.

Bakteeri todetaan ulostenäytteestä

Salmonella ja kampylobakteeri todetaan ulostenäytteestä. Äkilliseen vatsatautiin sairastuneelta henkilöltä otetaan ulostenäyte, ja siitä tutkitaan salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen antibioottilääkityksen aloittamista.

Salmonella leviää yleensä elintarvikkeista tai vedestä, joka on saastunut ihmisen tai eläimen ulosteesta. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat huonosti kypsennetty tai raaka liha, pastöroimaton maito ja idut. Lemmikkieläimet, erityisesti matelijat, voivat myös olla tartunnanlähde.

Salmonellan aiheuttama infektiotauti paranee yleensä itsestään. Mahdollisesta antibioottihoidosta päättää lääkäri. Antibioottihoitoon turvaudutaan yleensä erityistapauksissa, esimerkiksi jos taudin oireet ovat voimakkaat tai potilaan yleistila on heikentynyt.

Asiantuntija:
ylilääkäri
Markku Kuusi,
Kansanterveyslaitos

Lisätietoja:
KTL: Infektioepidemiologian osasto > Suolistoinfektiot
KTL: Tietoa terveydestä > Matkailu ja tartuntataudit