Publisher

National Public Health Institute
Original page

clostridium difficile, cryptosporidiosis, infectious diseases, influenza, methicillin resistance, salmonella infections, staphylococcus aureus, tuberculosis

Julkaistu 24.11.2006

Tartuntatautitilanne

Belgiassakin virulenttia Clostridium difficile -kantaa

Aikaisemmin Pohjois-Amerikassa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa havaittua virulenttia Clostridium difficile -kantaa (PCR ribotyyppi O27, toksinotyyppi III) on löytynyt myös Belgiasta. Kannan on osoitettu tuottavan moninkertaiset määrät toksiineja (A ja B) ja siten aiheuttavan tavallista vakavampia taudinmuotoja.

Belgiassa bakteeri on eristetty tänä vuonna neljältä iäkkäältä, yli 70-vuotiaalta naiselta, joista yksi kuoli C. difficile -ripulin aiheuttamiin komplikaatioihin. Tautitapaukset on todettu samassa sairaalassa Lounais-Belgiassa. Bakteerikanta on mikrobilääkeherkkyydeltään samanlainen muissa maissa todettujen kantojen kanssa. Jäljityksessä kannan alkuperä ei ole selvinnyt. Sairaalassa on tehostettu infektioiden torjuntatoimia.

Ensi vuonna sairaalasyntyisten C. difficile -ripulien seurantaa kehitetään yhteistyössä sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuvien sairaaloiden ja KTL:n anaerobilaboratorion kanssa.

Ulkomailta adoptoidut lapset MRSA-tartuntojen lähteenä Norjassa

Norjassa on tänä vuonna havaittu MRSA-tartunta kolmella Kiinasta adoptoidulla lapsella. Lapset ovat tulleet eri lastenkodeista Kiinan eteläisistä osista Hunanin maakunnasta. MRSA-kannat olivat genotyypiltään samanlaisia. Lapset eivät olleet tekemisissä toistensa kanssa Norjassa eivätkä tiettävästi myöskään Kiinassa.

Saman MRSA-kannan aiheuttamia infektioita ja oireetonta kantajuutta todettiin myös adoptiolasten perheenjäsenissä ja vanhempien sairaalatyön kautta kahdessa potilaassa ja yhdessä hoitajassa. MRSA:n mahdollisuus on syytä muistaa, mikäli vastikään adoptoidut lapset joutuvat uudessa kotimaassaan sairaalahoitoon. Voidaan olettaa että lastenkotien olosuhteet luovat oivat puitteet MRSA:n leviämiselle.

Tuberkuloosia tukholmalaisessa lastentarhassa

Tämän vuoden elokuussa tukholmalaisella lastentarhan työntekijällä todettiin yskösvärjäyspositiivinen pitkälle edennyt hengitysteiden tuberkuloosi. Työntekijällä oli ollut mm. yskää useita kuukausia ennen taudin toteamista. Altistuneista lastentarhan lapsista 25 prosentilla (35/141) todettiin positiivinen tuberkuliinitesti (10 mm) ja/tai muutoksia keuhkojen röntgentutkimuksessa (n=20). Yksi 3-vuotias poika sairastui kuumeiseen primaari-infektioon ja 7-vuotias tyttö yleistyneeseen tuberkuloosiin. Laajemmassa kartoituksessa muiden lähellä sijaitsevien lastentarhojen osalta kävi ilmi, että vain yksi työntekijä sairastui tuberkuloosipleuriittiin, lapsista yksikään ei saanut tartuntaa. Altistuneista lasten vanhemmista (n=46) kuusi sai mahdollisesti tartunnan, mutta kenenkään ei todettu sairastuneen. Indeksipotilaan tartuntalähdettä ei onnistuttu jäljittämään.

Koska tuberkuloosikanta oli isoniatsidille resistentti, tartunnan saanneille ei-sairastuneille lapsille annettiin rifampisiinihoito (latentin tuberkuloosi-infektion hoito). Lääkityksen tavoitteena on ehkäistä tartunnan saaneen henkilön sairastuminen tuberkuloosiin ja samalla vähentää tuberkuloositartunnan leviämistä. Suomessa asiantuntijaryhmä suosittaa tätä käytäntöä alle 16-vuotiaille lapsille, henkilöille joilla on heikentynyt immuunivaste ja tuberkuloosia sairastavien äitien vastasyntyneille lapsille. Muut altistuneet ohjataan alkutarkastuksen jälkeen seurantaan (keuhkojen röntgenkuva). Seuranta-aika on 1–2 vuotta.

Samanlainen jäljitystyö tehtiin Suomessa viimeksi, kun eteläsuomalaisen koulun oppilaalla todettiin tarttuva keuhkotuberkuloosi.

Asiantuntijaryhmän suosituksia tuberkuloosin torjunnasta:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset/sll232003-2529.pdf
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset/sll92004-909.pdf

Influenssan esiintyvyys Euroopassa vielä vähäistä

Jokatalvista influenssaa on Euroopassa esiintynyt vielä hyvin vähän. Viikosta 36 lähtien on todettu vain 8 laboratoriossa varmistettua tapausta: yksi Englannissa, yksi Tsekinmaassa, kaksi Puolassa ja neljä Walesissa. Suomessa influenssa A:ta ei ole todettu vielä lainkaan tänä syksynä.
Lisää tietoa influenssasta ja tämän vuoden epidemian vaiheesta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/infektiotaudit/influenssa/
http://www3.ktl.fi/stat/
http://www.ecdc.eu.int/influenza/update_influenza.php

Salmonella Goldcoast -infektioita Mallorcalta

Skotlannissa on havaittu yli 30 Salmonella Goldcoastin aiheuttamaa infektiota turisteilla, jotka olivat matkailleet Mallorcalla 13.9.–10.10.2005 välisenä aikana. Englannissa ja Walesissa on lokakuun aikana todettu lähes 80 S. Goldcoast -infektiota; näistäkin sairastuneista valtaosa on käynyt Mallorcalla. Muutamia saman salmonellaserotyypin aiheuttamia tartuntoja Mallorcan matkailijoilla on havaittu myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Irlannissa. Sairastuneet turistit ovat asuneet useissa eri kohteissa Mallorcalla. Skotlannin salmonellakannoista 22 on tyypitetty pulssikenttäelektroforeesilla (PFGE), ja ne ovat osoittautuneet samanlaisiksi. Muiden maiden PFGE-tuloksia ei vielä ole käytettävissä.

Suomessa todettiin lokakuussa Salmonella Goldcoast -infektio neljällä henkilöllä, joista kaksi oli käynyt Mallorcalla ja kaksi Espanjassa, mutta heidän tarkka matkakohteensa ei ole tiedossa.
Kansainvälinen työryhmä selvittää paraillaan tartuntojen lähdettä.

Cryptosporidium-epidemia Tanskassa

Tanskassa ilmeni elokuun lopulla Cryptosporidium parasiitin aiheuttama epidemia, jossa ripuliin sairastui ainakin 78 saman yhtiön henkilökuntaan kuuluvaa. Sairastuneista 13:lla todettiin ulostenäytteessä Cryptosporidium hominis. Tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin, että sairastumisriski oli selvästi suurentunut niillä työntekijöillä, jotka olivat syöneet yrityksen kanttiinin salaattipöydästä. Yksittäisistä ruokalajeista kokonaiset kuoritut ja raastetut porkkanat lisäsivät sairastumisriskiä merkitsevästi. Todennäköisimpänä tartunnanlähteenä pidettiin kokonaisia porkkanoita, joita säilytettiin vedessä suuressa kulhossa, joskin epäselväksi jäi miten parasiitit olivat päätyneet veteen.

Bergenissä oli vuonna 2004 Giardia lamblian aiheuttama vesiepidemia, jossa diagnosoitiin giardiaasi yli 1 200 henkilöllä. Syynä epidemiaan oli jäteveden vuotaminen huonokuntoisista putkista raakavesilähteeseen.

Kotimaasta saatuja cryptosporidium- ja giardiatartuntoja todetaan Suomessa varsin vähän. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että parasiitteja tutkitaan ulostenäytteistä meillä varsin harvoin etenkin kotimaisten ripulitautien yhteydessä. Norjassakin on arvioitu, että näiden parasiittitautien kohdalla on todennäköisesti merkittävää alidiagnostiikkaa.

Hanne Karakorpi, tartuntatautilääkäri
Eija Kela, apulaistutkija
Markku Kuusi, epidemiologi
Outi Lyytikäinen, projektipäällikkö. sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)

KTL, infektioepidemiologian osasto