Publisher

National Public Health Institute
Original page

allergy to foods, coeliac disease, Crohn disease, immune system, immune system diseases, inflammation, intestines, juvenile type diabetes, probiotics, risk factors

Julkaistu 4.1.2007

Suoliston puolustusjärjestelmän pettäminen monen sairauden syynä

Ruoka-aineallergia, diabetes, keliakia ja Crohnin tauti ovat sairauksia, joissa suoliston immuunijärjestelmä on jollain tavalla häiriintynyt. Tämä elimistön laajin puolustusjärjestelmä ohjelmoidaan jo varhaisessa imeväisiässä sietämään vieraita proteiineja. Uusin tutkimustieto antaa toiveita, että osaa näistä sairauksista voidaan ehkäistä vaikuttamalla suoliston bakteerikantaan.

Suoliston immuunijärjestelmällä on kaksi tärkeää tehtävää. Sen pitää hyökätä suoliston kautta tulleita haitallisia taudinaiheuttajamikrobeja, kuten rotaviruksia ja ripulia aiheuttavia bakteereja, vastaan. Samalla sen tulee tunnistaa elimistölle vieraat, mutta vaarattomat rakenteet, kuten ravintoaineet, ja kehittää sietokyky näitä kohtaan. Suolistossa on myös ihmisen tarvitsema hyödyllinen mikrobisto, jota myös pitää sietää, koska se tukee sietokyvyn kehittymistä ruoka-aineita kohtaan.

- Terve suoliston puolustusjärjestelmä kykenee säilyttämään tämän kaksoisroolin vaatiman tasapainon, mutta jos järjestelmä on jollain tavalla häiriintynyt tai sairas, tasapaino pettää ja seurauksena voi olla esimerkiksi ruoka-aineallergia. Suolisto ei pystykään kehittämään sietokykyä, ja ruoka tulkitaan haitalliseksi mikrobiksi, kertoo tutkimusprofessori Outi Vaarala Kansanterveyslaitoksen immunobiologian laboratoriosta.

Lievät tulehdusreaktiot kehittävät sietokykyä

Vastasyntyneen suolisto on varsin läpäisevä ja suurikokoisetkin molekyylit pääsevät verenkiertoon. Ensimmäisten kolmen elinkuukauden aikana suolisto kolonisoituu hyödyllisillä mikrobeilla, jotka verhoavat sen. Samalla suolen läpäisevyys laskee eli suolisto sulkeutuu. Oikean bakteerikannan muodostuminen suolistoon tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, sillä se tukee sietokyvyn kehittymistä vähentämällä suolen läpäisevyyttä ja sitä kautta ravintoantigeenien pääsyä suolen seinämän läpi ja immuunivasteen muodostumista niille eli allergisen reaktion kehittymistä.

- Tiedämme, että allergian riski on pienempi niillä allergisilla lapsilla, joilla on runsaasti hyödyllisiä bifido- ja laktobacillus-kantoja. Yleensä allergisilla lapsilla on näitä kantoja muita vähemmän, selittää Vaarala.
Rintaruokinnalla voidaan tukea erityisesti bifido-kantojen kertymistä suoleen, sillä äidinmaidossa on ns. prebioottisia sokereita, jotka edesauttavat näiden bakteerien kolonisoitumista. Tästä syystä tutkijat suosittelevat pelkkää rintaruokintaa ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Tutkimuksissa on osoitettu, että suolen läpäisevyys lisääntyy tilapäisesti, kun lapsi alkaa saada vieraita valkuaisaineita, esimerkiksi äidinmaidonkorviketta. Uusi vieras valkuaisaine aiheuttaa suolessa lievän tulehdusreaktion, jota useimmiten seuraa sietokyvyn kehittyminen vieraille valkuaisaineille. Samanlaisen lievän, ohimenevän tulehdusreaktion on osoitettu syntyvän, kun lapselle annetaan probiootteja. Nämä hyödyllisten mikrobien aiheuttamat varhaiset tulehdukset näyttävät kehittävän immuunijärjestelmää niin, että se oppii reagoimaan oikein ja kehittää sietokyvyn ruoka-aineille. Outi Vaaralan ryhmä on osoittanut, että sietokyvyn kehittymistä voidaan tukea imetyksen lisäksi myös antamalla lapselle hyödyllisiä bakteereja sisältävää probioottivalmistetta silloin, kun lapsella tiedetään olevan perinnöllinen alttius allergiaan.

Sairauden takana perimä ja tulehdus

Immunobiologian laboratorio tutkii useita sairauksia, joihin suoliston puolustusjärjestelmän häiriö liittyy keskeisesti.
- Yhtenä esimerkkinä sietokyvyn pettämisestä pidämme tällä hetkellä tyypin 1 diabetesta lapsilla, koska näillä lapsilla esiintyy voimakkaita immuunivasteita ravintoproteiineja kohtaan. Ohutsuolesta otetuista näytteistä voidaan nähdä, että suoliston immuunijärjestelmä on poikkeuksellisesti koko ajan aktivoitunut, selittää Vaarala.

Lehmänmaidon proteiini ja vehnä on liitetty diabetekseen. Keliakiassa vehnän gliadiini aiheuttaa tulehdusreaktion ja suolinukan tuhoutumisen. Ohut- ja paksusuolen tulehdustilan aiheuttavan Crohnin taudin syyksi epäillään elimistön hyökkäystä omaa normaalia mikrobistoa kohtaan.

Diabetes ja keliakia esiintyvät usein myös yhdessä, sillä kummakin sairauden taustalla on sama perinnöllinen alttius. Läheskään kaikki, joilla on diabeteksen ja keliakian riskiperimä eivät kuitenkaan sairastu näihin tauteihin. Outi Vaarala on vakuuttunut, että taudin laukaisee suolistotulehdus sillä pienellä osalla, joka lopulta sairastuu.

- Jostain syystä, jota emme vielä tiedä, myöhemmät suolistoinfektiot voivat olla varsin haitallisia, toisin kuin varhaiset hyödyllisten bakteerien aiheuttamat tulehdusreaktiot. Voi olla että lievä tulehdusreaktio imeväisiässä herättää erilaisia välittäjäaineita kuin myöhemmät infektiot. On myös mahdollista, että esimerkiksi keliakian laukaiseva taudinaiheuttaja, jos sellainen joskus löydetään, aiheuttaakin kroonisen infektion niin kuin helikobakteeri aiheuttaa mahahaavan.

Diabeteksen tai keliakian laukaisevia suolistoinfektioita etsitään nyt kiivaasti. Tehtävä on vaikea, sillä suolistossa on valtava mikrobisto ja näytteitä on vaikea saada. Rotavirus on yksi tavallinen esimerkki suolen läpäisevyyttä lisäävästä taudinaiheuttajasta, jonka roolia tutkitaan.

Suolistoon voi myös jäädä tulehdustila jo syntymästä saakka. Vaaralan mielestä on mahdollista, että joidenkin lasten immuunijärjestelmä ohjelmoituu väärin jo ensimmäisistä elinkuukausista, tai heidän suolistonsa mikrobifloora on vääräntyyppinen. Kun tällainen lapsi altistuu ravinnon vieraille valkuaisaineille, syntyy väärä allerginen reagointitapa.

Suoliston muutoksia ei yleensä päästä tutkimaan ennen taudin puhkeamista, sillä näytepalan ottaminen on kajoava toimenpide. Yhdysvalloissa on mitattu verestä zonuliinia, suolen epiteelin valkuaisainetta, jonka määrän on osoitettu lisääntyvän veressä yleensä silloin, kun suolen läpäisevyys lisääntyy. Tutkijat ovat osoittaneet, että zonuliinitaso veressä nousee jo ennen diabeteksen puhkeamista. Tämä vahvistaa käsitystä, että tautia edeltää suoliston häiriö.

Allergian hoitoon probioottia

Ruoka-aineallergian hoitolinjana on tähän saakka ollut rauhoittaa lapsen iho ja tulehdus suolessa poistamalla ruokavaliosta allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet. Suolen rauhoittaminen on tärkeä osa hoitoa. Sen jälkeen olisi kuitenkin tärkeää päästä vahvistamaan sietokykyä. Vaaralan mukaan uusimmat tutkimustulokset todennäköisesti muuttavat allergian hoitoa tähän suuntaan.
- Ruoka-aineiden välttäminen on loputon ja myös vaarallinen tie, sillä sietokykyä on tärkeä kehittää. Sen puuttuessa pienikin määrä allergeenia riittää aiheuttamaan anafylaksian. Sietokyky tulee sitä kautta, että vieraita rakenteita kohdataan pikkuhiljaa suoliston ollessa terve ja huonosti läpäisevä. Jos ne eliminoidaan, sietokyky ei pysy yllä.

Siedättämistä kokeillaan jo HUS Iho- ja allergiasairaalassa, missä allergeeneja annetaan lääkärin valvonnassa. Probioottien tehosta ruoka-aineallergioiden ennalta ehkäisyssä on jo kohtuullisen vahva tutkimusnäyttö, mutta sitä ei ole tutkittu voidaanko niillä estää allergioiden leviäminen, ns. allerginen marssi.
- Meillä on useita tutkimuksia, joiden perusteella uskon, että IgE-välitteistä ruoka-aineallergiaa sairastava lapsi hyötyy probioottihoidosta, sillä se nopeuttaa allergiaoireiden rauhoittumista.

Maria Kuronen

Kirjallisuutta
1. Pohjavuori E, Viljanen M, Korpela R, Kuitunen M, Tiittanen M, Vaarala O, ym. Lactobacillus GG effect in increasing IFN-gamma production in infants with cow’s milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2004; 114:132–6.
2. Vaarala O. Immunological effects of probiotics with special reference to lactobacilli. Clin Exp Allergy 2003;33:1634–40.
3. Viljanen M, Pohjavuori E, Haahtela T, ym. Induction of inflammation as a possible mechanism of probiotic effect in atopic eczema–dermatitis syndrome. J Allergy Clin Immunol 2005;115:1254–9.