Publisher

National Public Health Institute
Original page

child welfare clinics, cohort studies, health promotion, maternal-child health centers, monitoring, young people

Julkaistu 4.1.2007

Kansanterveyslaitoksen uusi valtakunnallinen Lasten ja nuorten terveyden osasto aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Osaston tehtävänä on lasten ja nuorten terveyden edistäminen sekä neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toiminnan tukeminen. Suomesta on tähän saakka puuttunut kansallinen lasten terveyden keskus.

Osaston tulevia tehtäviä ovat muun muassa imetyksen edistäminen (ks. s. 12), lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen seurannan järjestäminen ja nuorten seksuaaliterveyden edistäminen. Osasto huolehtii myös valtakunnallisesta raskaudenaikaisten infektioiden seulonnasta äidin ja lapsen terveyttä uhkaavien tartuntatautien ehkäisemiseksi.

Uuden osaston johtaja ylilääkäri Anneli Pouta kertoo, että Oulun tehtävä on koordinoida yhteistyötä sekä KTL:n sisällä että muiden valtion tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Neuvolatyön tutkimus- ja kehittämiskeskus on tärkeä yhteistyötaho. KTL:n muut osastot tuottavat lasten ja nuorten ravitsemusta, tupakoinnin ja alkoholin käytön ehkäisyä, painonhallintaa, rokotuksia, hygieniaa ja tartuntatautien torjuntaa sekä mielenterveyttä koskevaa tutkimustietoa.

Neuvoloissa kerätty tieto ei tilastoidu

- Neuvoloissa kerätään tieto lasten kasvusta huolellisesti, mutta tätä tietoa ei ole koottu niin, että saisimme siitä tilastoja, kertoo Anneli Pouta.
Tavoitteena on saada tieto talteen ja soveltaa sitä valtakunnallisesti ohjeistuksen pohjana. Kerätyn tiedon perusteella voidaan esimerkiksi uudistaa kasvukäyrät siten, että niissä huomioidaan keväällä 2006 annetut WHO:n suositukset.

- Ravitsemusneuvonta, lihavuuden ehkäisy ja hoito sekä mielenterveyden ongelmat ja käyttäytymishäiriöt ovat alueita, joita tulisi neuvoloissa vahvistaa. Aktiivista puuttumista lapsen ongelmiin riittävän ajoissa tulisi myös edistää, pelkkä seuranta ei aina riitä, korostaa tutkimusprofessori Marjo-Riitta Järvelin.
Työtä haittaa resurssipula, sillä esimerkiksi ravitsemusasiantuntijoita on neuvoloiden tukena liian vähän.

Uuden osaston työ perustuu tutkimukseen, korostavat Anneli Pouta ja Marjo-Riitta Järvelin. Menetelmiä, joilla voidaan puuttua lapsen riskitekijöihin varhaisessa vaiheessa, tulisi tutkia nykyistä enemmän. Tutkimus perustuu osin laajaan Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistoon, kahteen ikäluokkaan, joiden terveyttä on seurattu jo ennen syntymää. Tutkimusprofessori Järvelin haluaisi perustaa kolmannen kohortin, sillä edellisestä on jo 20 vuotta.
- Tiedämme nyt paljon enemmän sairauksien riskitekijöistä ja pystymme kohdentamaan tutkimuksen tehokkaasti jo aineiston keruuvaiheessa. Uusien tutkimusmenetelmien avulla voisimme selvittää sairauksien syntymekanismeja aiempaa paremmin.

Pohjois-Suomen 1986 ja 1966 syntymäkohortteihin perustuva tutkimus

Pohjois-Suomen syntymäkohortti (NFBC) sisältää vuosina 1966 ja 1986 kerätyt tiedot yli 20 000 äidin raskaudesta ja syntyneistä lapsista. Lapsia on seurattu 31- ja 16-vuotiaiksi saakka. Haastattelut, kliiniset tutkimukset ja verinäytteiden (insuliini, lipidit, DNA) keruu suoritettiin vanhemmalle kohortille 31-vuotiaana ja nuoremmalle kohortille 15-vuotiaana.

Aineiston perusteella tehdään tutkimusta pitkäaikaissairauksien kehittymisestä ja ennustetekijöitä aina sikiökaudelta lähtien. Aineistosta selvitetään myös sosiaalista hyvinvointia koko elämänkaaren ajan.

Selvitetään

• Sikiökautisen ohjelmoitumisen mekanismeja (sydänsairaudet, metabolinen oireyhtymä)
• Lapsuuden infektiot kroonisten tautien taustalla
• Metabolisen oireyhtymän ja kroonisen tulehduksen/ravinnon/liikunnan välistä yhteyttä lapsilla
• Metabolisen oireyhtymän ja polykystisen munasarja-oireyhtymän yhteyttä teini-iässä
• Suunnitellaan kansallista raskaushypertensio konsortiota

Jatketaan aiempia tutkimuksia

• Lisääntyminen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
• Raskaushäiriöiden (verenpaine, diabetes, kilpirauhassairaus) pitkäaikaisvaikutus lapseen
• Lisääntymisterveys ja klamydiainfektiot
• Lasten ja nuorten mielenterveys ja käyttäytymishäiriöt, ADHD
• Lannerangan välilevyrappeuma ja selkäkivut nuoruusiässä
• Liikkumattomuus ja tuki- ja liikuntaelinten oireet 16-vuotiailla
• Psykoosialttius nuorilla

Oulun osaston johtaja ylilääkäri Anneli Pouta (vas.) ja tutkimusprofessori Marjo-Riitta Järvelin kehittävät lasten ja nuorten terveyden seurantaa.