Publisher

National Public Health Institute
Original page

accidents, accidents at home, adults, alcohol use, dream and sleep, finns, life style, overweight, publications, violence

Julkaistu 9.3.2007

Miljoona nyrjähdystä, murtumaa, haavaa tai venähdystä – useimmat kotona tai vapaa-ajalla

Suomalaiset saivat lähes miljoona fyysistä vammaa (980 000) vuonna 2006. 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista itsensä teloi tapaturmissa tai väkivallan seurauksena melkein joka viides (17 %).

Sairaalassa kului vammoja parannellessa yli 200 000 vuorokautta. Kaikkiaan vammoja podettiin yli 10 miljoonaa haittapäivää, jolloin uhrin oli vaikeaa tai mahdotonta selviytyä päivittäisistä toimista.

Havereista valtaosa (63 %) oli edelleen koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, kertoo Kansanterveyslaitoksen julkaisu Suomalaiset tapaturmien uhreina 2006.

Loput turmista olivat liikenne- (6 %) ja työtapaturmia (20 %) tai seurausta väkivallasta (11 %). Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sattuivat ennen kaikkea liikunnan parissa tai kotona. Jalkapallo, lenkkeily, kuntokävely ja salibandy teloivat useimmiten alle 35-vuotiaita miehiä. Naiset loukkasivat itsensä keittiössä ruoanlaitossa, pyykinpesussa ja siivouksessa; miehille sattui ja tapahtui pihapiirissä ja huoltotöissä. Kaatumiset, terävään satuttamiset ja kuumassa polttamiset olivat yleisemmät vahingot, yhteensä yli neljännesmiljoona kipeää tarinaa (261000).

Tulokset perustuvat Kansalliseen uhritutkimukseen, jossa haastateltiin 8290 15–74-vuotiasta suomalaista vuoden 2006 aikana. Uhritutkimuksia on tehty vuodesta 1980 lähtien. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on noussut tänä aikana, ja ne aiheuttavat suuren osan tapaturmiin liittyvistä haitoista.

Kati Tiirikainen, Anne Lounamaa. Suomalaiset tapaturmien (ja väkivallan) uhreina 2006 – Kansallisen uhritutkimuksen perustaulukoita.
Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B 2/2007. ISBN 978-951-740-686-4.
Myynti: Edita Publishing Oy: www.edita.fi/netmarket
puh. 020 450 2566.

Suomalaisten elintavat paranevat – ylipaino ja alkoholi kasvavat ongelmat

Miesten tupakointi on edelleen vähentynyt ja nuorten naisten tupakointi on kääntynyt laskuun. Alkoholinkulutus ja ylipainoisten osuus ovat edelleen korkealla tasolla. Elintavoissa on suuria alueellisia eroja.

Kansanterveyslaitos on seurannut 15–64-vuotiaiden suomalaisten elintapoja vuodesta 1978 alkaen postikyselytutkimuksien avulla. Vuosittain tehtävän tutkimuksen tärkeimmät terveyskäyttäytymisen osa-alueet ovat tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta. Vuonna 2006 kysymyksiin vastasi 3 255 suomalaista.

Satu Helakorpi, Kristiina Patja, Ritva Prättälä, Antti Uutela. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2006.
Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B 1/2007. ISBN 978-951-740-679-6.
Myynti: Edita Publishing Oy: www.edita.fi/netmarket
puh. 020 450 2566.

Suomalaisten aikuisten elintavoissa monia väestöryhmäeroja

Elintavat ja niiden väestöryhmäerot Suomessa -tutkimuksesta ilmenee, että suomalaisista aikuisista lyhytunisimpia ovat 45–54-vuotiaat. He nukkuvat hieman yli seitsemän tuntia vuorokaudessa. Unettomuus lisääntyy iän myötä: 30–44-vuotiaista joka viides kärsii usein unettomuudesta, mutta 75 vuotta täyttäneistä jo joka toinen. Uni ja nukkuminen olivat ensimmäistä kertaa mukana laajassa elintapaselvityksessä.

Elintavat ja niiden väestöryhmäerot -raportissa kuvataan, mitkä sosiodemografiset tekijät ovat yhteydessä terveyden kannalta haitallisiin tai edullisiin elintapoihin.

Suomalaisten 30 vuotta täyttäneiden elintavat eivät ole jakaantuneet tasaisesti, ja myös lihavuudessa on selviä väestöryhmäeroja. Koulutus on yhteydessä ruokatottumuksiin, lihavuuteen, unihäiriöihin ja tupakointiin siten, että pitkälle koulutettujen elintavat ovat terveellisemmät. Työttömät ovat muita useammin alkoholin suurkuluttajia ja nukkuvat työssäkäyviä huonommin.

Raportti perustuu Kansanterveyslaitoksen tekemän Terveys 2000 -tutkimuksen 30 vuotta täyttäneiden aineistoon. Tutkimukseen osallistui 3937 naista ja 3175 miestä.

Prättälä R, Paalanen L, (toim.) Elintavat ja niden väestöryhmäerot Suomessa. Terveys 2000 ‑tutkimus.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 2/2007 ISBN 978-951-740-675-8


PDF-versiot luettavissa verkossa