Publisher

National Public Health Institute

Kosteus- ja homevauriot kansanterveysongelmana – sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että homealtistus asunnoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja terveydenhuollon toimipisteissä aiheuttaa edelleen suuria terveyshaittoja. Homeille herkistyminen on suunnilleen yhtä yleistä sekä lapsilla että aikuisilla, ja 5–6 prosentilla väestöstä on todettu IgE-välitteinen yliherkkyys kosteusvauriomikrobeille.

Homealtistuminen, joka paitsi pahentaa astmaa ja muita allergiasairauksia, on myös itsenäinen astman puhkeamisen riskitekijä. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan suunnilleen yhtä yleistä on herkistyminen varastopunkeille, joita myös tavataan kosteusvauriorakennuksissa. Tehdyistä korjaustoimista huolimatta Työterveyslaitoksen ylläpitämän ammattitautirekisterin mukaan homealtistuksen vuoksi ammattitautiin sairastuu vuosittain parisataa työntekijää. Heistä suuri osa toimii sosiaali- ja terveyssektorilla. Osa homealtistuksen aiheuttamista ammattitaudeista on astmoja.

Kansanterveyslaitos on tutkinut kosteus- ja homevaurioihin liittyviä terveyshaittoja ja sairauksia 1990-luvun alusta lähtien. Kuten tästä teemanumerosta nähdään, paljon on saatu selville sekä sairauksien yleisyydestä että vaikutusmekanismeista, mutta työtä riittää edelleen. Korjausten onnistumisesta ja hyödystä tarvitaan lisää systemaattista tutkimusta, kuten myös terveystaloudellista analyysiä ja riskinarviointia.

Terveyshaittojen poistaminen on laaja-alaista yhteistyötä

Sosiaali- ja terveysministeriön tuella KTL on tuottanut sekä tutkimusraportteja että oppaita, joiden avulla kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien ongelmien selvittely kunnissa on aiempaa helpompaa. STM:n Asumisterveysohje ja -opas ovat saaneet rinnalleen KTL:n oppaan koulujen sisäilmaongelmien selvittämiseen. Hiljattain Suomen Lääkärilehdessä julkaistu Majvik-suositus puolestaan antaa lääkäreille ohjeita homepotilaiden diagnostiikasta ja hoidosta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan kuntien ja kuntayhtymien toimintaa kosteusvauriorakennusten aiheuttamien terveyshaittojen poistamiseksi. Ongelmakohtiin puututaan, ja yhteistyötä mm. KTL:n, Työterveyslaitoksen ja työsuojelupiirien kanssa tiivistetään. Koska ongelmakenttä on monialainen, toimivat yhteydet ympäristö- ja opetusministeriöön, yliopistoihin ja Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen ovat tärkeitä. Kuntaliiton ja VTT:n julkaisemat arviot kuntien omistaman rakennuskannan korjausvelasta ja Rakennusinsinööriliiton (RIL ry) julkaisema raportti Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) osoittavat, että korjausrakentamisen lisäksi muutoksia tarvitaan myös rakennusten suunnittelussa ja uudisrakentamisen laadussa.

Kosteusvaurioiden terveyshaitat myös EU:n ja WHO:n asialistoilla

Suomi osallistuu Maailman terveysjärjestön, WHO:n, lasten ympäristö- ja terveystoimintaohjelmaan (CEHAPE) Budapestin ministerikokouksen päätösten mukaisesti. Kansanterveyslaitoksen valmisteleman lasten ympäristö ja terveysraportin mukaan ulko- ja sisäilman epäpuhtauksille altistumista on vähennettävä mm. kaavoituksen avulla. WHO:n ENHIS-ohjelman seurattavissa terveysindikaattoreissa mainitaan myös lasten altistuminen rakennusten kosteusvaurioille sekä astman ja muiden hengitystiesairauksien määrä. EU:n asiantuntijatyöryhmissä pohditaan parhaillaan sisäilman epäpuhtauksien kansanterveydellistä merkitystä ja ohjearvojen asettamista. EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelma tarjoaa rahoitusta mm. sisäilmatutkimukseen.

Suomalaiselle sisäilmatutkimuksen tietotaidolle on nyt kysyntää sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kuluvan vuosikymmenen haaste on korjata erityisesti sairaalat, terveyskeskukset ja vanhainkodit sellaiseen kuntoon, että ne ovat turvallisia sekä työntekijöille että hoidossa oleville potilaille. Myös lasten ja nuorten terveellisestä ja turvallisesta toimintaympäristöstä on huolehdittava.

Tuula Putus, ylilääkäri
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöterveydenhuollon yksikkö
tuula.putus(at)stm.fi