Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyslehden tässä numerossa käsitellään tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä (tule-terveyttä). Suomalaiset lihovat, eikä fyysinen kuntokaan parane toivotulla tavalla. Ylilääkäri Markku Heliövaara kiteyttää keskeisiksi tavoitteiksi elintapojen muutoksen (s. 3). Suomessa väestön ikääntyminen kuuluu EU-maiden nopeimpiin. Tilastokeskuksen vuoden 2005 vuosikirjan mukaan suomalaisten poikien odotettavissa oleva elinikä oli 75,3 vuotta ja tyttöjen 82,3 vuotta. Onko iäkkäiden suomalaisten kohtalo olla ylipainoisia ja huonokuntoisia?

Britannian lääkärilehdessä julkaistiin hiljattain artikkeli, joka kertoo 50–74-vuotiaiden naisten joutuvan kantamaan suuren taakan väestön ikääntyessä (Brit Med J 2007;334:570-1). Tässä iässä olevat naiset ovat tärkeimmässä asemassa kaikkein vanhimpien eli yli 85-vuotiaiden hoivaajina. Yli puolet 85 vuotta täyttäneistä suomalaisista tarvitsee päivittäistä apua.

Sveitsissä ja Yhdysvalloissa on laskettu, että 50–74-vuotiaiden määrällinen suhde yli 85-vuotiaisiin verrattuna vuonna 1990 oli 16. Vuosina 2010 ja 2030 suhdeluvut tulevat olemaan 9–10 ja 7–8 ja vuonna 2050 enää 4. Suhdeluvun muuttuminen johtuu yli 85-vuotiaiden väestöosuuden kasvamisesta.

Tänään niin kuin tulevaisuudessakin suuri osa 50–74-vuotiaista naisista on edelleen työelämässä. Ikääntyvien ja apua tarvitsevien vanhempien lisäksi lapset ja lapsenlapset ovat täyttämässä heidän elämäänsä. Useimmiten nämä urheat naiset hoitavat myös aviopuolisonsa vanhempia. Kuinka kauan lähisukulaistemme voimat riittävät auttamaan meitä?

Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa. Kolme neljästä heistä on naisia. Omaishoidon tukea saa vähemmän kuin joka kymmenes omaishoitaja. Yhteiskunnan kannalta omaisten antama huolenpito on lähes ilmaista.

Suomalaisten fyysisen kunnon parantaminen on kaikkien yhteinen asia. Professori Ilkka Vuori vaatii valtakunnallisia päättäjiltä toimenpiteitä tule-terveyden edistämiseksi (s. 4–5). Tapaturmien ehkäisy (s. 8-9), kuntoutus (s. 10–11) ja työpaikkojen kehittäminen (s. 6–7) ovat tärkeitä osa-alueita.

Mutta me voimme myös itse tehdä suuren palveluksen niin itsellemme kuin yhteiskunnallekin panostamalla oman terveytemme edistämiseen. Järjestöt (s. 12–13) ja liikuntaa edistävät ryhmät tuovat terveyden edistämisen konkreettisesti lähelle ihmistä, esimerkkinä satoja miehiä kokoava Aarnen talli (s. 14–15). Yhdessä tekeminen on aina mukavampaa kuin yksin pakertaminen. Ylilääkäri Heliövaara kysyykin aiheellisesti, olisiko aika antaa kansalaisjärjestöille enemmän sijaa tule-terveyden edistämisessä.

Me kaikki haluamme varautua tulevia aikoja varten. Terveet elämäntavat voivat ikääntyessämme osoittautua rahaa verrattoman paljon arvokkaammaksi omaisuudeksi. Samalla helpotamme meistä huolta pitävien lasten ja lastenlasten taakkaa.

Pentti Huovinen, päätoimittaja
Kansanterveys-lehti
pentti.huovinen(at)ktl.fi