Publisher

National Public Health Institute
Original page

diseases of musculoskeletal system, injurious effects, national health

Julkaistu 1.11.2007

Tule-sairauksien ja tapaturmien yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa kuormitusta koskevat tiedot ovat olleet käytettävissä vuosikymmeniä. Alan järjestöt ja asiantuntijat ovat tehneet toistuvasti aloitteita tule-ongelmien vähentämiseksi mutta laihoin tuloksin.

Vuonna 1990 Kansaneläkelaitoksen tutkijat toivat tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien yleisyyden ja merkityksen vakuuttavasti esiin kirjassa TULES-vuori matalaksi (1). Tämä vahva viesti ei johtanut määrätietoisiin toimiin. Myöskään Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän muistion (2) hyvin perustellut esitykset eivät riittäneet toimeen tarttumiseen. Vaikka monet tietävät tule-ongelmat, harvat päättäjät ja kansalaiset tiedostavat niiden todelliset haitat. Tules-vuori on pysynyt korkeana ja edelleen kasvanut.

Tule-sairaudet, viat, vammat ja huono kunto aiheuttavat joka kuukausi joka kolmannelle suomalaiselle oireita. Joka viidennellä työikäisellä ja joka kolmannella eläkeikäisellä suomalaisella on tule-sairaus tai -tapaturma. Niiden osuus maksetuista sairauspäivärahoista on 43 % ja hoidosta aiheutuvat välittömät kustannukset ovat 11 % kaikista vastaavista menoista. Joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella: niiden osuus koko eläkemenoista on 30 % ja ne aiheuttavat noin 2 miljardin euron työpanoksen menetyksen vuosittain. 65 vuotta täyttäneistä 36 %:lla on jossain määrin ja 14 %:lla päivittäin toimintakyvyn rajoituksista johtuvaa avun tarvetta. Näiden haittojen ja menetysten johdosta tule-sairaudet ja niitä aiheuttavat tapaturmat ovat yksi kolmesta tärkeimmästä kansansairauksien ryhmästä väestössämme. Väestön vanheneminen, lihominen, liikunnan väheneminen ja alkoholinkäytön lisääntyminen johtavat huonon tule-terveyden aiheuttamien haittojen ja menetysten kasvuun edelleen.

Miksi tiedot tule-sairauksien yleisyydestä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta yhteiskunnalle ja yksilöille eivät ole johtaneet määrätietoisiin toimiin ongelmien vähentämiseksi? Eräs syy lienee tule-ongelmien luonne: suuri osa niistä on ajoittaisia vaivoja enemmän kuin selviä sairauksia, toimijoita on paljon ja ala siitä syystä hajanainen. Seurauksena on ollut yhteisten tavoitteiden ja toimintalinjojen sekä vastuunkantajien puuttuminen.

Uusi yritys

Sysäyksen uuteen yritykseen antoi maailmanlaajuinen kampanja Bone and Joint Decade, joka suositteli kansallisten ohjelmien laatimista. Suomessa tuloksena oli Suomen Tule ry:n perustaminen alan järjestöjen yhteistoimintaorganisaatioksi ja erityisesti Suomen Reumaliiton toiminta tulevan ohjelman perustaksi. Tässä työssä kerättiin laajoilla kyselyillä ja keskusteluilla potilaiden, järjestöaktiivien, terveys- ja sosiaalialan hallinnon ja asiantuntijoiden sekä tutkijoiden kokemusperäistä, ammatillista ja tieteellistä tietoa, joka tiivistettiin julkaisuiksi Kansalaiset äänessä (3) ja Asiantuntijat äänessä (4). Kerätyn tiedon perusteella Suomen Tule ry linjasi Kansallisen TULE-ohjelman laatimista seuraavasti: keskeistä on tule-ongelmien ehkäisy, toimintojen lähtökohtia ovat terveys, tasa-arvo ja alueelliset sovellukset, ja ohjelmassa painotetaan liikuntaa, lasten ja nuorten elämäntapoja, potilaiden oikeuksia ja toimivien hoitoketjujen aikaansaamista.

Kansallisen TULE-ohjelman laadinnasta vastaa Suomen Tule ry ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaan ovat ottaneet kantaa Suomen Tule ry:n hallitus, sen jäsenjärjestöt ja tieteellinen neuvottelukunta sekä alan hallinnon ja tutkimuksen edustajat. Lopullinen luonnos käsitellään TULE-parlamentissa 28.11.2007, johon kutsutaan laajasti poliittisia päättäjiä sekä alan hallinnon, järjestöjen, terveys- ja sosiaalihuollon kentän, koulutuksen, tutkimuksen ja tiedotusvälineiden edustajia.

Tavoitteena parempi tule-terveys

Viimeistelyvaiheessa olevan luonnoksen keskeisiä linjauksia:

• Ohjelman päämääränä on saada tule-terveyden edistäminen ja tule-sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, hoito ja kuntoutus merkitystään vastaavaan asemaan suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan kaikilla tarvittavilla alueilla ja tasoilla.

• Päämäärän mukaisesti kyseessä on puiteohjelma, joka sisältää esityksiä politiikoiksi ja toimenpiteiksi. Tule-ongelmilla on monia syitä, jotka ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa ja yksilöiden toiminnoissa. Niihin vaikuttaminen edellyttää laajoja ja pitkäaikaisia toimia, joita voidaan saada aikaan vain politiikkojen avulla ja monien toimijoiden yhteistyöllä. Ohjelman yksityiskohtainen suunnittelu ja toimeenpano edellyttävät runsaasti neuvotteluja lukuisten tahojen välillä.

• Ohjelma on suunnattu ensisijaisesti valtakunnallisille päättäjille, mutta myös kaikille niille tahoille ja henkilöille, jotka voivat vaikuttaa päätöksillään ja toiminnoillaan tule-terveyteen.

Ohjelmalla pyritään vähentämään eri ikäryhmissä erityisesti seuraavia ongelmia:

• lapsilla ja nuorilla: koti-, koulu-, liikunta- ja liikennetapaturmia

• työikäisillä: selän, niska-hartiaseudun ja yläraajan sairauksia, koti-, liikunta- ja liikennetapaturmia, nivelrikkoa ja huonoa toimintakykyä

• iäkkäillä: nivelrikkoa, toimintakyvyn vajauksia sekä kaatumisista ja osteoporoosista aiheutuvia murtumia

• kaikissa ikäryhmissä: pysyviä vammoja ja niistä aiheutuvia haittoja

Keskeisiä toimintalinjoja ovat terveyden edistäminen; tule-sairauksien, -vammojen ja - vammaisuuden ehkäisy, hoito ja kuntoutus; näitä tukevat tutkimus, koulutus ja tiedotus.

Tule-ongelmien moninaisuudesta ja niiden syistä johtuen toimenpide-esityksiä on runsaasti, ne kohdistuvat moniin yhteiskunnan säädöksiin ja rakenteisiin sekä yksilöiden elintapoihin ja ovat puiteohjelmassa vielä varsin yleisellä tasolla.

Ohjelman tavoitteissa painotetaan tule-ongelmien kehittymisen ja vaikeutumisen ehkäisyä. Tämän mukaisesti toimenpide-ehdotuksissa korostuvat terveyden edistäminen yhteiskunnan rakenteisiin ja yksilöiden elintapoihin vaikuttamalla sekä hyvin toimivat hoitoketjut, jotka varmistavat varhaisen puuttumisen ja diagnosoinnin sekä viiveettömyyden hoidossa ja kuntoutuksessa. Näiden toimenpiteiden toteutuminen edellyttää tule-terveyteen ja -sairauksiin liittyvän koulutuksen tehostamista terveydenhuollon henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Ohjelman toteutumisen keskeinen edellytys on alan järjestöjen ja asiantuntijoiden sitoutuminen sen edistämiseen omien voimavarojensa ja yhteistoiminnan avulla.

Ilkka Vuori, emeritusprofessori

Kirjallisuutta
1. Sievers K, Klaukka T, Mäkelä M. TULES-vuori matalaksi. Tuli- ja liikuntaelinsairauksien kansnaterveydellinen merkitys Suomessa sekä suosituksia ongelman ratkaisemiseksi. Julkaisuja ML:96. Helsinki: Kansaneläkelaitos, 1990.
2. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 18, Helsinki 1996.
3. Laine-Häikiö K. Kansalaiset äänessä. Suomen Tule ry, Helsinki 2005.
4. Asiantuntijat äänessä. Tieteellistä pohjaa kansalliselle tuki- ja liikuntaelinohjelmalle. Suomen Tule ry, Helsinki 2005.
www.boneandjointdecade.org