Publisher

National Public Health Institute

Tartuntojen torjunta

Miten valtakunta varautuu influenssapandemiaan?

Kansanterveyslaitoksella on ollut oma varautumissuunnitelmansa influenssapandemian varalle jo yli 10 vuoden ajan. Se on keskittynyt kapeasti KTL:lle omimpiin rooleihin varautumisessa, pandemiauhkatilanteen kehittymisen seurantaan maailmalla, tulevan pandemian havaitsemiseen ja seurantaan Suomessa ja pandemiarokotteen hankintamahdollisuuksien hahmotteluun.

Nyt STM:n johdolla syntynyt kansallinen varautumissuunnitelma on eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tulos, liitteineen yli 160 sivua käsittävä teos. Monialaisesta taustaryhmästä huolimatta teksti painottuu vahvasti nimenomaan terveydenhuollon organisaatioon, päätöksentekoon ja toiminnan järjestelyihin pandemian haittojen vähentämiseksi.

Suunnitelman valmistuminen määräajassa on työvoitto myös KTL:lle, sillä sen valmistelu ja käsikirjoitusten teko on merkinnyt monen kuukauden ajan melkein työtä vuorotta suurelle joukolle KTL:n asiantuntijoita. Monissa kohdissa ratkaiseva panos on toki tullut myös laitoksen ulkopuolelta. Voimme olla tyytyväisiä tulokseen, mutta on syytä muistaa, että mittavalla muistiolla yksinään ei ole vaikutusta. Työn on jatkuttava sekä valtakunnallisella että etenkin alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta kansallisen suunnitelmaluonnoksen suuntaviivojen mukaiset toimenpiteet myös toteutuvat.

Kaikkia pandemian aiheuttamia haittoja emme ehkä voi millään estää

Influenssapandemia voi olla voimaltaan niin tuhoisa, että huolimatta huolellisesta ennakkovarautumisesta ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisesta pandemian aikana suuri osa ihmisistä kuitenkin sairastuu pandeemiseen influenssaan ja järkyttävän moni saattaa kuolla tautiin myös hyvin toimivassa vauraassa länsimaassa. Samalla kun nöyrästi myönnämme tällaisen mahdollisuuden, emme voi nostaa käsiä etukäteen pystyyn, sillä sellaisessakin tilanteessa jokainen pelastettu ihmishenki on arvokas ja sitä paitsi, yhtä mahdollista on, että seuraava pandemia onkin vaikutuksiltaan vain kohtuullinen.

Lähtöoletukset kansalliseen varautumisuunnitteluun

Torjuntatoimien volyymin suunnittelua varten tarvitaan perusoletuksia pandemian vaikutuksista. Suomessa sellaisiksi valittiin seuraavat: pandemian ensimmäisen kahdeksan viikon aallon aikana kolmasosa väestöstä saa tartunnan, heistä 11–36 000 tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 400–9 000 kuolee, elleivät ehkäisy tai hoitotoimenpiteet auta. On huomattava, että numerot on tarkoitettu vain resurssitarvelaskentaan, todellisuudessa seuraava pandemia voi vaikutuksiltaan olla lievempikin – mutta myös paljon pahempi. Nämä numerot edustavat kuvitteellista pandemiaa, joka voimakkuudeltaan on hiukan vahvempi kuin aasialainen vuonna 1957 mutta selvästi lievempi kuin espanjantauti 1918.

Mitä pandemian haittoja halutaan ensisijaisesti estää?

Pandemia voi aiheuttaa suurta sairastuvuutta, ylimääräistä kuolleisuutta, erilaisia toimintahäiriöitä yhteiskunnassa ja taloudellisia seuraamuksia sekä yrityksissä että kansantaloudessa. Suunniteltaessa rajallisten voimavarojen käyttöä on valittava, mitä haittoja ensisijaisesti halutaan vähentää ja millä keinoilla tavoitteeseen parhaiten voidaan päästä. Kansallinen pandemiatyöryhmä konsultoi eettisessä pohdinnassaan Valtakunnallista terveydenhuollon eettistä neuvottelukuntaa (ETENE) ja päätyi ehdottamaan, että keskeiseksi tavoitteeksi pandemian haittoja vähentämään pyrkivissä toimenpiteissä asetetaan elinvuosien säästäminen. Jos kuoleman riski kaikissa ikäluokissa on samaa luokkaa, lasten ja nuorten suojaaminen on silloin etusijalla. Toisaalta on selvää, että terveydenhuollon toiminnan turvaaminen on keskeistä tavoitteen saavuttamiseksi.

Tartunnan leviämisen hidastaminen keskeistä torjuntatoimien onnistumiselle

Varautumissuunnitelman oletuksen mukaan pandemian ensimmäinen aalto kestää kahdeksan viikkoa ja uusien tapausten ilmaantuvuus on suurimmillaan jakson keskivaiheilla. Vaikka tässä mallissa samanaikaisesti sairaiden ja siis mahdollisesti töistä poissaolevien osuus on pahimmillaan ”vain” 10 %, on syytä muistaa, että tämä on väestötason keskiarvo. Yksittäisessä työpisteessä huippu voi olla paljon terävämpi, jos esimerkiksi yksi työntekijä saa ensin tartunnan ja tartuttaa sitten kaikki muut.

Terveydenhuollossa selvitään vain erityisjärjestelyillä tilanteesta, jossa 10 % väestöstä hakeutuu hoitoon viikon aikana. Tartunnan leviämisen ehkäisyyn ja hidastamiseen pitää siksi panostaa kaikin voimin. Niin saatetaan vähentää sairastuvuutta, voidaan madaltaa terveydenhuollon rasitushuippua ja saada mahdollisesti lisäaikaa pandemiarokotteen tuotannolle.

Tapani Hovi
tutkimusprofessori
Kansanterveyslaitoksen pandemiatyöryhmän puheenjohtaja
etunimi.sukunimi@ktl.fi