Publisher

National Public Health Institute

KT-lehti kysyi
1. Kuinka voit?
2. Edessä on pimeä kylmä kausi, miten pysyt uusissa elämäntavoissasi?
3. Minkälaista tukea kaipaat ympäristöltä uusien elämäntapojen hallinnassa?
4. Oletko yrittänyt vaikuttaa lähipiirissäsi oleviin, jotta he ryhtyisivät laittamaan omaa elämäänsä remonttiin?
5. Sait valmennusta ravitsemuksessa, liikunnassa ja henkisessä suorituskyvyssä, mikä näistä oli juuri sinulle hyödyllisintä?
6. Pystytkö tekemään terveellisiä ravintovalintoja päivittäisessä ympäristössäsi?
7. Mikä muutoksesta jää pysyväksi osaksi elämääsi?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on yksi kuudesta tunnetusta suomalaisesta, jotka avasivat elämäntapansa ja tottumuksensa kaiken kansan nähtäväksi Elämä Pelissä tv-ohjelmassa. Kiire ja stressi hallintaan, hotkimisesta eroon, ja kunnon kohottaminen muodostuivat Liisa Hyssälän elämäntapavalmennuksen päätavoitteiksi. Valmennuksen päättymisestä on nyt kolme kuukautta.

1. Voin erinomaisesti. Kunto on parantunut, olo on keventynyt ja elämä hymyilee kaikin puolin.

2. Pysyminen uusissa elämäntavoissa on todella vaikeaa. Aikataulut ovat sellaiset, että viikolla rakoa kuntoiluun on hyvin vaikea löytää. Lisäksi ruokailun epäsäännöllisyys haittaa koko ajan. Tsemppaan näissä asioissa itseäni joka päivä.

3. En odota ympäristöltä tukea uusien elämäntapojen hallinnassa, en todellakaan. Olen aina elämässäni toiminut hyvin itsellisesti. Ei tietenkään ole pahitteeksi, jos joku tukee, mutta sitä minä en odota tai kaipaa.

4. En ole yrittänyt vaikuttaa lähipiirissä oleviin. Jokainen on oman onnensa seppä. Mutta jos esimerkkini innostaa jotakin, niin pidän sitä hyvänä ja tietenkin silloin kannustan ja kehun.

5. Kaikki mainitut asiat olivat minulle erittäin hyödyllisiä. Luulin tietäväni ravitsemuksesta kaiken, mutta näin ei ollut. Liikunnasta ja henkisestä suorituskyvystä tiesin vähemmän ja nyt niittenkin hallinta on paremmissa kantimissa. Ravitsemuksessa on ollut salliva linja, minulle sopiva. Mitään suuria kieltäymyksiä tässä kohtuullisen veljeskunnan ruokavaliossa ei tarvita. Liikuntaa olen lisännyt ja stressinhallinta sujuu nyt entistä paremmin.

6. Pyrin tekemään terveellisiä ruokavalintoja päivittäisympäristössä. Aina se ei onnistu ja se pitää hyväksyä.

7. Toivon, että tämä kokonaisuus jää pysyväksi osaksi elämääni. Harjoittelen sitä vielä ja koska tuloksena ja palkintona on ollut hyvä olo, reipas mieli, niin miksipä en jatkaisi.

Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen

Jouko Ahosen toi Elämä pelissä -ohjelmaan mukaan pelko siitä, ettei hän näe eläkepäiviään. Sydäninfarktiin ennenaikaisesti kuollut isä, tyypin 2 diabetes, huomattava ylipaino ja työstressi olivat vuosien varrella muodostaneet terveystaakan, jota alettiin purkaa yksinkertaisilla keinoilla. Häntä ohjeistettiin liikkumaan kolme kertaa viikossa, syömään säännöllisen kasviksia sisältävän lounaan ja vähentämään viikkotyötuntejaan 65:stä 61:n tuntiin. Jouko Ahonen kertoo, miten taakka on keventynyt.

1. Mielestäni voin tällä hetkellä kohtuullisen hyvin melkoisista työpaineista huolimatta. Paperiteollisuuden laajat irtisanomiset ovat ongelmallisia ja aiheuttavat henkisiä paineita, joskin yöni pystyn nukkumaan hyvin. Fyysinen kuntoni on parempi kuin viime talvena, painoni on pudonnut ja sokeriarvotkin ovat kohdallaan. Kiireistäni johtuen en viime aikoina ole juuri ehtinyt kuntoilla muutoin kuin harrastamalla hyötyliikuntaa esimerkiksi kulkemalla kävellen silloin kun se on mahdollista auton sijasta.

2. Ravintottumuksiani olen pystynyt muuttamaan säännöllisempään suuntaan (ruokailurytmi, kasvikset jne.). Pimeästä johtuen olen jopa lisännyt hedelmien syöntiä.

3. Vaimoltani kaipaan tukea ruokailutottumuksissa ja työyhteisöltäni kalenterin hallinnassa, joka ei juuri nyt ole todellakaan helppoa. Tämänhetkiset työkiireet on joka tapauksessa hoidettava, joten päivät ovat pitkiä ja viikonloppuvapaatkin satunnaisia. Palavereita ja matkoja riittää.... kiitos metsäteollisuusyritysten. Uskon kuitenkin parempaan ja valoisampaan tulevaisuuteen.

4. Olen toki keskustellut elämäntapamuutoksista useiden ihmisten kanssa. Osa heistä on tuntemattomia, jotka pysähtyvät juttelemaan liikkuessani milloin missäkin. Myös työtovereiden kanssa olen jutellut näistä asioista samoin kun harrastukseni parissa Caravan-ystävieni kanssa. Ja totta kai olen valistanut sukulaisiani ainakin jonkin verran, ehkä jonkun mielestä liiankin innokkaasti.

5. Kaikilla osioilla oli oma tärkeä merkityksensä, koska kysymyksessä on kokonaisuus, siis kokonaisvaltainen elintapojen muutos. Ehkä kuitenkin eniten minua auttoivat ruokailuun liittyvät ohjeet. Tietysti tässä työssä myös henkinen valmennus on tärkeää.

6. Pääsääntöisesti pystyn. Syön lounaan seisovasta pöydästä, jolloin aloitan täyttämällä lautasen puoliksi kasviksilla ja otan siihen vasta sen jälkeen muuta. Iltapalani on useimmiten myös varsin kasvispitoinen. Aamupalaani kuuluvat kinkku ja juusto leivän päällä kasvisten lisäksi. Opettelen myös aamupuuron syöntiä.

7. Pyrin huomioimaan kaikki osa-alueet. Motivaationi on edelleen melkoisen korkealla jatkaa saamieni oppien mukaisesti. Liikuntaa aion tehostaa hankkimalla yhdessä vaimoni kanssa koiran, joka tietysti edellyttää ulkoiluharrastuksen lisäämistä. Pentu on jo syntynyt ja luovutus on joulun aikaan. Odotamme siis innolla Viliä uusine haasteineen.

Liisa Palonen, Kansanterveys-lehti