Publisher

National Public Health Institute
Original page

cerebrovascular accident, cholesterol, coronary disease, finns, hypertension, overweight, research , risk factors, tests

Julkaistu 30.11.2007

Suomalaisten kolesterolitaso on vuodesta 2002 ollut jälleen laskussa ja ihmiset syövät aiempaa terveellisemmin. Edellisten viiden vuoden 1997–2002 aikainen pysähdys kolesterolitasojen laskussa on taittunut.

Tiedot käyvät ilmi vastavalmistuneesta kansallisesta FINRISKI 2007 -terveystutkimuksesta. Kansaterveyslaitos toistaa FINRISKI-tutkimuksen viiden vuoden välein. Tammi-maaliskuussa tänä vuonna tehtyyn tutkimukseen osallistui 6000 suomalaista viidellä alueella eri puolilla Suomea ja siinä tutkittiin veriarvoja, elintapoja ja ravintotottumuksia.

Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus laski kaikilla tutkimusalueilla keskimäärin 4,9 prosenttia. Kaikkien alueiden yhteinen kolesterolin keskiarvo vuonna 2002 oli 5,51 mmol/l ja nyt 5,24 mmol/l.

Kolesterolin lasku on suurimmaksi osaksi kansalaisten parantuneen ruokavalion ansiota. Koulutusryhmien väliset erot ovat pieniä ja ne ovat jopa pienentyneet, erityisesti miehillä.

Suomen kansa painaa paljon

Suomalaiset lihovat edelleen. Painonnousu on jatkunut vuosikymmeniä tasaisesti. Viiden viime vuoden aikana miesten paino on noussut 500 ja naisten 900 grammaa. Koulutusryhmien erot ovat ennallaan, ja parhaiten koulutetuilla on pienin painoindeksi. Nuorten aikuisten – sekä naisten että miesten – painoindeksi nousee kaikkein selvimmin.

Suomalaismiehistä normaalipainoisia on enää 33 prosenttia ja naisista 48 prosenttia. Lihavia molemmista on jo 20 prosenttia (painoindeksi yli 30).

Miehet ovat FINRISKI:n tulosten mukaan vähentäneet edelleen tupakointiaan ja myös naisten tupakointi on laskusuunnassa. Parhaiten koulutetut tupakoivat vähiten.

Verenpaineen lasku on pysähtynyt

Suomalaisten verenpaine laski vuosikymmeniä vuodesta 1972. Viimeisin FINRISKI 2002–2007 kertoo verenpaineen laskun pysähtyneen. Syynä lienee väestön lisääntynyt alkoholinkäyttö ja lihominen.

Korkeasti koulutettujen verenpaine on matalampi kuin vähemmän kouluja käyneiden, eikä erossa ole suuria muutoksia aikaisempaan.

FINRISKI-laskurilla tietoa sairastumisvaarasta

FINRISKI-tutkimuksiin perustuvalla FINRISKI-laskurilla voidaan laskea yksilön riski sairastua vakavaan sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Laskuri on vapaasti käytössä KTL:n verkkosivuilla. Se on tarkoitettu erityisesti terveydenhuollon työvälineeksi potilastyössä ja yleisessä terveysneuvonnassa.

Laskurin käyttöön tarvitaan seuraavat tiedot: kokonaiskolesteroliarvo, HDL-kolesteroliarvo, systolinen verenpainearvo (korkeampi arvo kahdesta, matalampi on diastolinen verenpaine). Lisäksi tarvitaan tieto siitä sairastaako testattava diabetesta ja onko jompikumpi hänen vanhemmistaan sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana. Tarkemmat ohjeet laskurin käyttöön löytyvät verkosta.

Laskuri antaa kummankin sairauden kohdalla kolme pylvästä ja näiden alla prosenttiluvut, joista ensimmäinen kuvaa testin tekijät omaa sairastumisriskiä seuraavan 10 vuoden aikana. Toinen prosenttiluku kuvaa riskiä saman ikäisellä ja samaa sukupuolta olevalla henkilöllä, jolla riskitekijät ovat ihanteellisella tasolla. Kolmas prosenttiluku kuvaa testin tekijän ikää ja sukupuolta vastaavien suomalaisten riskitekijätasoa yleensä.

Koska testi laskee sairastumisriskin seuraavien 10 vuoden ajalle, nuorten ihmisten kohdalla sairastumisriski on pieni eikä tulos ehkä ole kovin informatiivinen. Nuoret voivat arvioida tarvettaan muuttaa riskitekijöitään laittamalla iäkseen 60 vuotta tai vertaamalla riskiään samanikäiseen henkilöön ilman riskitekijöitä.

Testin tehneitä neuvotaan keskustelemaan lääkärin kanssa, mikäli riskitulos on yli 10 prosenttia. Verkossa annetaan myös tietoa riskitekijöiden tavoiterajoista ja keinoista vähentää riskiä.

FINRISKI-laskuri osoitteessa http://www.ktl.fi/portal/13162