Publisher

National Public Health Institute
Original page

diets, edible fats, fatty acids, foods

Julkaistu 3.3.2008

Noin neljännes ruokavalion rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, ja vain noin yksi prosentti trans-rasvaa. Tyydyttyneen rasvan saanti onkin siis keskeisin ongelma ruokavalion rasvan laadussa. Tyydyttyneen rasvan saantia pitäisi pystyä vieläkin alentamaan. Tyydyttyneitä rasvahappoja ja trans-sidoksia sisältäviä rasvahappoja kutsutaan yhteisesti kovaksi rasvaksi. Elintarviketuottajat ilmoittavat trans-rasvat myyntipäällyksessä USA:ssa ja Tanskassa ja tämä on synnyttänyt aiheesta paljon keskustelua. Tanska myös selvitti pikaruoan trans-rasvahappomääriä, ja tutkimus osoitti trans-rasvan olevan näissäkin elintarvikkeissa alle kymmenesosaksi tyydyttyneen rasvan määrästä.

Rasvahappojen kemiaa

Rasvahapot ovat pitkäketjuisia hiilen, hapen ja vedyn muodostamia molekyylejä. Rasvahappojen ominaisuuksille olennaisinta on hiiliatomien välinen sidos. Stabiili, yksinkertainen sidos esiintyy kovissa rasvoissa, ja kaksinkertaisia sidoksia puolestaan juoksevissa rasvoissa. Trans-sidos on ikään kuin näiden kahden sidoksen välimuoto. Trans-sidos on rakenteeltaan jäykkä, vaikka se onkin kaksoissidos. Trans-sidoksia muodostuu teollisessa margariinin tuotannossa eli kovetettaessa kasviöljyjä. Trans-sidoksia on myös luontaisesti maitorasvassa. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen elintarvikkeiden koostumustietopankista, www.fineli.fi. Ruoan tyydyttynyt rasva ja trans-rasva nostavat veren kolesterolitasoa ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kovetettujen kasvirasvojen trans-rasvat näyttäisivät olevan haitallisempia kuin luontaiset maitorasvan trans-muodot.

Joissakin keskeisissä rasvaa sisältävissä elintarvikkeissa trans-rasvojen pitoisuudet vaihtelevat tuotemerkeittäin. Erityisesti kovetetussa kasvirasvassa kypsennetyissä tuotteissa, kuten uppopaistetuissa ranskanperunoissa, trans-rasvaa voi olla huomattavan paljon. Uunissa, ilman rasvalisää paistetuissa ranskanperunoissa trans-rasvaa on hyvin vähän. Kotimaisissa margariineissa trans-rasvahappopitoisuudet ovat nykyisin lähes olemattomat muuttuneen valmistustekniikan ansiosta. Yksittäiset margariinit saattavat kuitenkin sisältää huomattavasti trans-rasvaa.

Suositeltava ruokavalio

Kuluttaja voi arvioida trans-rasvan määrää välillisesti lukemalla tuoteselosteita. Jos elintarvikkeen ainesosana esitellään kovetettu kasvirasva, se sisältää yleensä myös trans-rasvaa. Kun haluaa välttää trans-rasvaa, on paras karsia ruokavaliosta pitkään säilyvät ja runsaasti rasvaa sisältävät tuotteet, kuten keksit, viinerit, muromyslit, pasteijat ja friteeratut elintarvikkeet. Esimerkiksi 100 g keksejä voi sisältää 30 g rasvaa, joka on lähes kokonaan kovaa rasvaa. Joillakin henkilöillä trans-rasvojen saanti voi nousta turhan korkeaksi, ja silloin edellä esiteltyihin ruokavalintoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Yleiset ohjeet terveellisen ruokavalion kokoamisesta vähentävät trans-rasvan saantia. Kannattaa suosia vähärasvaisia ja –sokerisia elintarvikkeita, syödä kuusi annosta kasviksia ja hedelmiä sellaisenaan päivittäin sekä valita öljy ruoanlaittoon.

USA:ssa ja Tanskassa valmistajat ilmoittavat trans-rasvat myyntipäällyksessä. Tanska myös selvitti pikaruoan trans-rasvahappomääriä (www.dfvf.dk), ja tutkimus osoitti trans-rasvan olevan näissäkin elintarvikkeissa alle kymmenesosaksi tyydyttyneen rasvan määrästä. Suomessa ja Euroopassa ilmoittamiskäytäntö vaihtelee toistaiseksi. Siksi tulevaisuudessa tarvitaan seuranta-analyysejä tuotemerkeittäin.

Lisätietoja:

erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen