Publisher

National Public Health Institute

SPREAD-HANKE - EUROOPPALAINEN MONIKESKUSTUTKIMUS HI-VIRUKSEN ANTIRETROVIRAALIRESISTENSSIN PREVALENSSIN ARVIOIMISEKSI UUSISSA HIV-TARTUNNOISSA (Suomessa FINNSPREAD)

TAUSTAA

 HIV-infektion hoidon kulmakivi länsimaissa on 1990-luvun keskivaiheilta asti ollut antiretroviraali (ARV) -lääkitykseen perustuva lääkehoito. Lääkkeet parantavat huomattavasti tartunnan saaneiden terveydentilaa ja niiden elämän pituutta ja laatua parantava vaikutus on kiistaton. HIV:n ominaisuuksista (korkea mutaatiofrekvenssi) ja lääkehoidon pitkäaikaisuudesta johtuen virus voi kuitenkin kehittää lääkkeille resistenssiä eli muuttua lääkkeille vastustuskykyiseksi. Näin käykin jopa 30%:lle potilaista pitkäaikaisen hoidon jälkeen. Osittain tästä syystä yhdelle tai useammalle antiretroviraalilääkkeille resistentit HIV-kannat ovatkin leviämässä eri puolella maailmaa. Tapausselostukset osoittavat, että hoitovaste voi jäädä puutteelliseksi henkilöllä, joka on saanut tartunnan lääkeresistentillä HIV kannalla (1-3). Ongelman suuruusluokka on kuitenkin epäselvä. Joidenkin tutkimusten mukaan noin 5%:ssa uusista HIV-tapauksista infektion aiheuttaa jollekin ARV-lääkkeelle resistentti kanta, toisissa tutkimuksissa on kuvattu jopa 25% lukuja (4-14).

Luvuissa esiintyvien erojen syyt ovat monitahoisia. Eräs tärkeimmistä syistä saattaa olla ero resistenssiä mittaavissa laboratoriotutkimuksissa. Toisena epävarmuustekijänä toimivat erot niissä kriteereissä, joiden perusteella virukset luokitellaan resistenteiksi tai -sensitiivisiksi erilaisissä genotyyppisissä ja fenotyyppisissä menetelmissä. Useissa aiemmissa tutkimuksissa uudet infektiot ja tartuntariski on määritelty vaihtelevasti. Lisäksi toteutuneet otannat ovat olleet edustavuudeltaan kyseenalaisia. Näistä syistä johtuen on hyvin vaikea arvioida ongelman todellista laajuutta tai sen vaatimia toimenpiteitä resistenssin lisääntymisen torjunnan tai uusien tapausten hoidon suhteen.

SPREAD-hanke yhdistää 16 Euroopan maan kliinikkojen, virologien ja epidemiologien voimavarat verkostoksi jonka kautta toteutetaan kattava ja ulkoista laadunvalvontaa toteuttava HIV:n ARV- lääkeresistenssin seurantajärjestelmä. Verkoston rakenne pohjaa olemassaolevaan kansanterveyslaitosten, infektiotautien seurantajärjestelmien ja referenssilaboratorioiden infrastruktuuriin. Suomessa toimintaa koordinoi KTL:n Infektioepidemiologian osaston HIV-laboratorio. Hankkeen tavoitteena on selvittää ARV-resistenttien tartuntojen prevalenssi eri tartuntaryhmissä sekä tunnistaa resistenssin leviämiseen liittyviä riskitekijöitä. Suomessa hanke on laajennettu koskemaan kaikkia uutena todettavia HIV-tapauksia (FINNSPREAD)

Tutkittavaksi pyydetään vuosien 2002 ja 2005 välisenä ajanjaksona HIV-tartunnan saaneita henkilöitä jotka eivät ole käyttäneet ARV-lääkitystä. Tutkittavat rekrytoidaan heitä hoitavan lääkärin kautta. Koko Euroopan alueelta rekrytoidaan arviolta n. 4000 osallistujaa. Kyselylomakkeen avulla kerätään tutkittavien HIV-infektion hoitoon liittyviä kliinisiä tietoa sekä käyttäytymiseen liittyvää tietoa. Lisäksi osallistujilta otetaan korkeintaan 20 ml verinäyte HIV-kannan geneettistä ja mahdollista fenotyyppistä laboratoriokarakterisointia varten sekä muita resistenssiin liittyviä FINNSPREAD-hankkeen yhteydessä tehtäviä laboratoriomäärityksiä varten (mm. viruksen alatyyppi ja anti-HIV-vasta-aineet). Kaikki laboratoriomääritykset tehdään laadunvalvonnan piirissä toimivissa kansallisissa HIV-diagnostiikan referenssilaboratorioissa (Suomessa Kansanterveyslaitoksen HIV-laboratorio ja HYKS Laboratoriodiagnostiikka). Kaikki tuotettu data tallennetaan Kansanterveyslaitoksen HIV-laboratorion ylläpitämään vahvasti suojattuun keskitettyyn tietokantaan. Osallistujien henkilötiedot ja henkilötunnukset poistetaan ennen tietojen tallentamista ja näytteitä käsitellään ainoastaan tutkimusnumeroin. Tutkimusta varten kerätyt tiedot raportoidaan tutkimusnumeroin ilman henkilötunnuksia tai nimiä SPREAD -hankeen niinikään vahvasti suojattuun tutkimustietokantaan.

Kirjallisuusviitteet

1. Colson P, Ravaux I, Yahi N, Tourres C, Gallais H, Tamalet C. Transmission of HIV-1 variants resistant to the three classes of antiretroviral agents: implications for HIV therapy in primary infection. AIDS 2002; 16(3):507-509.
2. Hecht FM, Grant RM, Petropoulos CJ, Dillon B, Chesney MA, Tian H et al. Sexual transmission of an HIV-1 variant resistant to multiple reverse-transcriptase and protease inhibitors [see comments]. N Engl J Med 1998; 339(5):307-311.
3. Yerly S, Kaiser L, Race E, Bru J-P, Clavel F, Perrin L. Transmission of antiretroviral-drug-resistant HIV-1 variants. Lancet 1999; 354:729-733.
4. Perno CF, Cozzi-Lepri A, Balotta C, Bertoli A, Violin M, Monno L et al. Low prevalence of primary mutations associated with drug resistance in antiviral-naive patients at therapy initiation. AIDS 2002; 16(4):619-624.
5. Loveday C, Devereux H, Huckett L, Gundlach T, Johnson M. High prevalence of genotypic changes in antiretroviral drug-naive patients in the UK. Antiviral Therapy 4, (Supplement 1)99. 1999.
6. Balotta C, Berlusconi A, Pan A, Violin M , Riva C, Colombo MC et al. Prevalence of transmitted nucleoside analogue resistant HIV-1 strains and pre-existing mutations in pol reverse transcriptase and protease region: outcome after treatment in recently infected individuals. Antiviral Therapy 2000; 5:7-14.
7. Duwe S, Brunn M, Altmann D, Hamouda O, Schmidt B, Walter H et al. Frequency of genotypic and phenotypic drug-resistant HIV-1 among therapy-naive patients of the German Seroconverter Study. J Acquir Immune Defic Syndr 2001; 26(3):266-273.
8. Descamps D, Calvez V, Izopet J, Buffet-Janvresse C, Schmuck A, Colson P et al. Prevalence of resistance mutations in antiretroviral-naive chronically HIV-infected patients in 1998: a French nationwide study. AIDS 2001; 15(14):1777-1782.
9. Coughlan S, Conroy A, Dooley S, Hall WW. Prevalence of baseline mutations in Irish HIV-infected antiretroviral-naive patients. European Virology Conference Glasgow 2000 , abstract P-325. 2000.
10. Briones C, Perez-Olmeda M, Rodriguez C, del Romero J, Hertogs K, Soriano V. Primary genotypic and phenotypic HIV-1 drug resistance in recent seroconverters in Madrid. J Acquir Immune Defic Syndr 2001; 26(2):145-150.
11. Puig T, Perez-Olmeda M, Rubio A, Ruiz L , Briones C, Franco JM et al. Prevalence of genotypic resistance to nucleoside analogues and protease inhibitors in Spain. The ERASE-2 Study Group. AIDS 2000; 14(6):727-732.
12. Magiorkinis E, Paraskevis D, Magiorkinis G, Chryssou S, Chini M, Lazanas M et al. Mutations associated with genotypic resistance to antiretroviral therapy in treatment naive HIV-1 infected patients in Greece. Virus Res 2002; 85(1):109-115.
13. Analysis of prevalence of HIV-1 drug resistance in primary infections in the United Kingdom. BMJ 2001; 322(7294):1087-1088.
14. Van Vaerenbergh K, Debaisieux L, De Cabooter N, Declercq C, Desmet K, Fransen K et al. Prevalence of genotypic resistance among antiretroviral drug-naive HIV-1-infected patients in Belgium. Antivir Ther 2001; 6(1):63-70.