Mikä on sars?

Sars on lyhenne taudin englanninkielisestä nimestä Severe Acute Respiratory Syndrome - vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä. Tauti ilmenee yleisimmin vakavana keuhkokuumeena. Sars on Suomessa luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi 25.4.2003 alkaen. Yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen ovat sairastuneelle maksuttomia. Kustannuksista vastaa sairastuneen kotikunta.

Mikä aiheuttaa sarsin?

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että taudinaiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus. Ihmiselle tunnetut koronavirukset aiheuttavat yleensä flunssankaltaisen ylähengitystietulehduksen. Koronaviruksia tavataan myös eläimillä, joilla ne aiheuttavat mm. hengitystietulehduksia, ripulia ja keskushermostoinfektioita.

Missä sarsia on esiintynyt?

Maailman terveysjärjestölle (WHO) oli raportoitu 11. heinäkuuta mennessä 8437 tautitapausta, joista 813 on kuollut ja 7452 toipunut taudista. 14. heinäkuuta lähtien WHO ei enää päivittäin julkista uutta listaa sars-tapauksista. Tapausten tarkastelu on meneillään, ja todennäköisten sars-tapausten lopullinen määrä on vielä auki.

Ajantasaiset tiedot epidemia-alueista sekä tarkemmat taulukot sairastuneista löytyvät WHO:n sivuilta: http://www.who.int/csr/sars/en/.

Miten helposti sars tarttuu?

Ensisijainen tartuntatapa on läheinen kontakti sarsia sairastavaan henkilöön. Suurin osa sairastuneista on ollut sairaanhoitohenkilökuntaa tai sairastuneiden perheenjäseniä, jotka ovat altistuneet potilaan hengitystie- tai muille eritteille. Lisäksi tartunta voi tapahtua käsien välityksellä, mikäli sairaan ihmisen eritteitä joutuu käsien mukana silmiin tai suuhun. Toistaiseksi ei tiedetä varmasti kuinka kauan potilas on tartuttava ennen oireiden alkua ja niiden jälkeen.

Oireettomista henkilöistä toiseen ei toistaiseksi ole todettu tartuntoja eikä oireettomana tarvitse rajoittaa elämäänsä tai ottaa yhteyttä lääkäriin.

Saavatko matkustusrajoitteisten maiden asukkaat matkustaa ulos maasta esim. Suomeen?

WHO:n ja muiden viranomaistahojen antamat matkailusuositukset koskevat vain maahan matkustamisen uudelleen harkitsemista. Näiden maiden terveet asukkaat saavat matkustaa maasta vapaasti. Lentokenttäseulonnalla sairaiden asukkaiden ja matkailijoiden matkustaminen pyritään estämään.

Mitkä ovat sarsin oireet?

Taudin yleisin ensioire on korkea kuume (yli 38 °C), johon voi liittyä vilunväristyksiä, päänsärkyä, lihassärkyä ja ripulia. Muutaman päivän kuluttua voi ilmaantua kuivaa yskää ja hengenahdistusta. Muita ylähengitystieoireita kuten nuhaa ja kurkkukipua esiintyy sen sijaan harvemmin. Sairaalatutkimuksissa voidaan todeta veren matala happipitoisuus (hypoksia) tai keuhkokuume röntgenkuvassa.

Miten tulee toimia, jos epäilet sairastuneesi sarsiin?

Mikäli henkilö sairastuu korkeaan kuumeeseen, johon liittyy yskää tai hengenahdistusta 10 vuorokauden kuluessa epidemia-alueelta poistumisen jälkeen, tulee ottaa puhelimitse yhteyttä oman alueen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen ja hakeutua hoitoon sieltä annettujen ohjeiden mukaan.

Miten sars infektio todetaan?

Sars-tapausmääritelmät

Suomessa on otettu käyttöön geenimonistukseen perustuva ns. PCR-testi, jolla voidaan osoittaa sarsin aiheuttaja, uusi koronavirus. Testi tehdään hoitavan lääkärin pyynnöstä epäiltäessä sarsia. Testi voidaan tehdä esim. imulimasta, ysköksestä tai verestä. Koska testin herkyyttä ei vielä tiedetä, negatiivinen tulos PCR-testissä ei sulje pois sars-tautia. Testistä ei ole hyötyä terveiden ihmisten tutkimisessa. Virusvasta-aine-testiä ei meillä vielä ole käytössä.

Miten sarsia hoidetaan?

Sarsia hoidetaan oireiden vakavuuden mukaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa. Noin 1/5 sars-potilaista on tarvinnut hengityskone- tai tehohoitoa.

Koronavirukseen tehoavaa viruslääkettä ei toistaiseksi ole käytettävissä. Potilaita on hoidettu kortisonilla ja ribaviriinia sisältävällä viruslääkkeellä. Lisäksi potilaat ovat saaneet antibiootteja, jotka tehoavat tavanomaisiin keuhkokuumetta aiheuttaviin mikrobeihin.

Onko sarsiin ennalta ehkäisevää lääkitystä tai rokotetta?

Mikrobilääkkeillä ei voida estää tartunnan saamista eikä tartunnan ehkäisyyn ole olemassa rokotetta.

Liittyykö sars bioterrorismiin?

Sars-epidemian ei ole todettu liittyvän bioterrorismiin eikä taudin tahallisesta levittämisestä ole näyttöä.

Miksi henkilöitä voidaan joutua määräämään eristyksiin tai karanteeniin sarsin vuoksi?

Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. WHO suosittelee sars-tapauksessa eristystä 7 vuorokauden ajan sairaalasta kotiuttamisen jälkeen. Mikäli henkilöä on koko ajan hoidettu kotona, eristystä suositellaan 7 vuorokauden ajan sen jälkeen, kun kuume on laskenut alle 38°C . Lämpö tulisi mitata toipilasvaiheessa kahdesti päivässä ilman kuumetta alentavien lääkkeiden vaikutusta. Jos kuume nousee toipilasvaiheessa uudelleen yli 38°C tai oireet pahenevat, potilaan tulee ottaa yhteyttä häntä hoitavaan yksikköön.

Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Sillä estetään tartuntoja epäillystä tai varmennetusta tartunnankantajasta muihin henkilöihin.

Todennäköisen sars-tapauksen kotihoito-ohje lähikontakteille suositellaan karanteenia 10 päiväksi.

Potilaan eristys tapahtuu yleensä vapaaehtoisesti terveydenhuoltohenkilökunnan ohjeiden mukaan. Kunnan terveysviranomaisen toimivaltaan kuuluva potilaan tahdonvastainen eristäminen tai terveen henkilön karanteeni ovat tartuntatautilain mukaan mahdollisia yleisvaarallisissa tartuntataudeissa, joihin myös sars kuuluu. Henkilöryhmiin kohdistuvasta karanteenista päättää sosiaali- ja terveysministeriö.

Miten sarsilta voi suojautua?

• Mikäli matkustat epidemia-alueille:

  • Tehosta omaa käsihygieniaasi: pese kädet vedellä ja saippualla. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Älä käytä yhteispyyhkeitä.

  • Vältä joukkotilaisuuksiin osallistumista

    
    
    

  • Noudatta epidemia-alueilla paikallisten viranomaisten ohjeita ja suosituksia taudin torjunnasta

Onko suu-nenä-suojuksesta hyötyä sars tartunnalta suojautumisessa?

Sars-tartunnan saaminen oireettomalta hehkilöltä on tämänhetkisen tiedon mukaan epätodennäköistä. Siksi suu-nenä-suojuksen käyttöä ei suositella terveydenhuollon ulkopuolella. Poikkeuksia ovat potilaan lähikontaktit esimerkiksi samassa taloudessa asuvat, jotka voivat altistua potilaan hengitystie- tai muille eritteille. Mikäli potilas ei kykene maskia käyttämään voivat lähikontaktit käyttää sitä välttääkseen eritteille altistumista. Tarve arvioidaan tilanne kohtaisesti.

Voiko oireettoman henkilön testata sarsin varalta?

Toistaiseksi ei ole käytetävissä laboratoriotestiä tähän tarkoitukseen.

Voiko sarsin saada Kiinasta tuotujen kulutustavaroiden välityksellä?

Kulutustavaroiden käyttöön ja käsittelyyn Suomessa ei tiettävästi sisälly sars-tartuntariskiä. Tartunta pintojen tai esineitten välityksellä on kuitenkin mahdollinen sairaan potilaan hoitotilanteessa.

Tuleeko epidemia-alueelta Suomeen saapuvan terveydenhuollon henkilökunnan toimintaa rajoittaa?

Mikäli henkilö on työskennellyt sars-epidemia-alueella terveydenhuollon potilastyössä, hänen ei tulisi työskennellä Suomessa terveydenhuollossa potilastyössä ennen kuin on kulunut 10 oireetonta päivää epidemia-alueelta poistumisesta.

Mistä lisätietoja?

Lisätietoja sarsista saa Kansanterveyslaitokselta numerosta (09) 47 441 tai kotikunnan terveyskeskuksesta.

Näiden sivujen tietoja tarkistetaan jatkuvasti ja niitä ajantasaistetaan tarvittaessa.

Lisätietoa