Tavoite
Ryhmän tavoitteena on selvittää suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien tautien molekyyligeneettinen tausta, jonka jälkeen on mahdollista lähteä selvittämään tautien patogeneesiä mm. geenin ja proteiinin toimintaan liittyvien tutkimusten avulla esimerkiksi solumalleissa.

Tutkimus

Molekyylilääketieteen osastolla on jo yli 15 vuoden ajan selvitetty suomalaisen tautiperinnön takana olevia geenivirheitä. Taudin aiheuttava geeni ja geenivirheet on tunnistettu 18 tautiperintöön kuuluvassa taudissa, ja lisäksi on selvitetty geenituotteen solubiologiaa ja joissakin tapauksissa jopa kolmiulotteista rakennetta yksityiskohtaisesti. Tämän tiedon perusteella on voitu analysoida tautimutaatioiden vaikutuksia molekyylien solunsisäiselle kuljetukselle ja prosessoinnille. Tutkimustyö on tehnyt mahdolliseksi DNA-pohjaisen diagnostiikan sekä tuottanut merkittävää uutta tietoa tautien molekyylipatogeneesistä ja useissa tapauksissa paljastanut täysin uusia aineenvaihduntareittejä tautiprosessien takana lisäten ymmärrystä ihmisen biologiasta yleisemminkin.

Tämän hetkisen tutkimuksen kohteena ovat jo sikiökaudella ilmentyvät sairaudet, joista RAPADILINO-oireyhtymä aiheuttaa pienikasvuisuutta ja luuston rakennepoikkeamia ja letaali synnynnäinen kontraktuura oireyhtymä (LCCS), Meckelin oireyhtymä (MKS) ja hydroletalus oireyhtymä (HLS) aiheuttavat sikiön kuolemaan johtavan kehityshäiriön. Tautigeenien ja geenivirheiden tunnistamisen myötä on mahdollista selvittää tautien etiologiaa, jonka myötä saadaan uutta tietoa elinten kehittymisestä ja epämuodostumien synnystä.

Tutkimusryhmä

Kestilä Marjo, FT, dosentti, Akatemiatutkija
Honkala Heli, FM
Lahtela Jenni, FM
Nousiainen Heidi, FM
Tallila Jonna, FM

Tärkeimmät julkaisut

• Siitonen HA, Kopra O, Kääriäinen H, Haravuori H, Winter RM, Säämänen A-M, Peltonen L & Kestilä M (2003) Molecular defect of the RAPADILINO syndrome expands the phenotype spectrum of RECQL4 diseases. Hum Mol Genet: 12: 2837-2844
• Mee L, Honkala H, Kopra O, Vesa J, Finnilä S, Visapää I, Sang T-K, Jackson G, Salonen R, Kestilä M & Peltonen L. (2005) Hydrolethalus syndrome is caused by a missense mutation in a novel gene HYLS1. Hum Mol Genet. 14:1475-1488
• Kyttälä M , Tallila J, Salonen R, Kopra O, Nicolai Kohlschmidt, Paavola-Sakki P, Peltonen L & Kestilä M (2006) MKS1, encoding a component of the flagellar apparatus basal body proteome, is mutated in Meckel syndrome. Nat Genet. 38: 155-157
• Kestilä M, Aula P. (2007) Suomalainen tautiperintö. Perinnöllisyystiede, pp 221-239
  
• Nousiainen HO, Kestilä M, Pakkasjärvi N, Honkala H, Kuure S, Tallila J, Vuopala K, Ignatius J, Herva R, Peltonen L (2008) Mutations in mRNA export mediator GLE1 result in a fetal motoneuron disease. Nat Genet, 40:155-157
• Tallila J, Jakkula E, Peltonen L, Salonen R, Kestilä M (2008) Identification of CC2D2A as a Meckel syndrome gene adds an important piece to the ciliopathy puzzle. Am J Hum Genet, 82:1361-1367
• Paetau A*, Honkala H*, Salonen R, Ignatius J, Kestilä M, Herva R (2008) Hydrolethalus syndrome: neuropathology of 21 cases confirmed by HYLS1 gene mutation analysis. J Neuropath Exp Neur, 67:750-762
  

Väitöskirjat

• Niklas Pakkasjärvi - Investigations on molecular aspects of Lethal Congenital Contracture Syndrome 2006 (Supervised by Marjo Kestilä & Leena Palotie)
• Mira Kyttälä - Identification of the Meckel Syndrome Gene (MKS1) Exposes a Novel Ciliopathy 2006 (Supervised by Marjo Kestilä & Leena Palotie)
• Annika Siitonen - Molecular Genetics of RECQL4 syndromes 2008 (Supervised by Marjo Kestilä)
  

Lisätietoja

Linkit

The Finnish Disease Database