Publisher

National Public Health Institute

Suositukset eivät ehkä riitä

Mikrobilääkkeet lasketaan ihmiskunnan kymmenen tärkeimmän keksinnön joukkoon. Aikaisemmin invalidisoineet ja tappaneet infektiot pystytään nyt parantamaan muutamalla tabletilla. Mikrobilääkkeiden laajan käytön varjopuoli on bakteerien kehittämä resistenssi. Sen myötä lisääntyvät infektiosairastavuus ja -kuolleisuus sekä terveydenhuollon kustannukset.

Suomessa bakteerien resistenssitilanne on vielä keskimäärin kohtuullisen hyvä. Hengitystieinfektioiden aiheuttajista pneumokokin resistenssitilanne on kuitenkin huolestuttava. Moniresistentti tippuri on sekin kasvava ongelma. Salmonellojen ja kampylobakteerien fluorokinoloniresistenssi aiheuttaa myös lisääntyvästi päänvaivaa. Sairaaloissa julkisuudessakin esillä olleet MRSA-epidemiat ovat siirtyneet pitkäaikaishoitolaitoksiin. Bakteerien resistenssin torjumisessa on kaksi perusperiaatetta. Ensimmäinen on antibioottien mahdollisimman säästävä käyttö, toinen resistenttien mikrobien leviämisen estäminen.

Antibiootteja pitää tietysti aina käyttää, kun siihen on perusteltu syy. Muutenhan niistä ei olisi mitään hyötyä. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että mitä enemmän lääkkeitä käytetään sitä useammin bakteerit ovat lääkkeille resistenttejä. Suomessa avohoidon mikrobilääkkeiden käyttö on ohjeistettu yhdessä tehdyillä suosituksilla. Sairaaloissa on myös omat ohjeensa. Resistenttien bakteerien nostaessa päätään onkin aika kysyä, riittävätkö suositukset vai tarvitaanko muita toimia. Voidaan myös kysyä, onko lääkäreillä ollut riittävät toimintaedellytykset seurata suosituksia, ja tällä tavalla vähentää antibioottien turhaa käyttöä.

Resistenttien mikrobien leviämisen estämisessä sairaalat, erityisesti pitkäaikaista hoitoa antavat laitokset sekä päiväkodit, ovat avainasemassa. Sairaalahygienian optimaalinen toteutuminen on kuitenkin huomattavan vaikeaa, jos potilaat makaavat käytävillä - siis paikoissa, joita ei ole suunniteltu potilaiden hoitoon. Myös henkilökuntapula, alituinen kiire ja työuupumus ovat merkittäviä infektioiden torjuntaa vaikeuttavia tekijöitä. Koska bakteerit leviävät käsien välityksellä, sairaaloissa alkoholikäsihuuhteen käyttö ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin on välttämätöntä. Käsihuuhteen käyttö vähentää myös merkitsevästi sairaalainfektioita ja kustannuksia.

Suomessa toimii verkostoja, jotka seuraavat resistenttien bakteerien levinneisyyttä (FiRe-verkosto, FINRES-Vet, SIRO-ohjelma) sekä avohoidon infektioiden diagnostiikan ja hoidon tutkimusta (MIKSTRA-ohjelma). Nämä verkostot osallistuvat Euroopassa toimivien verkostojen toimintaan (EARSS, ESAC). Verkostojen tuottama tieto on välttämätöntä, mutta se ei yksinään riitä kääntämään kehityssuuntaa. Terveydenhuollossa on sen kaikilla tasoilla ymmärrettävä bakteerien lääkeresistenssin ja sairaalainfektioiden merkitys ja toimittava sen mukaan. Jokainen uusi MRSA-epidemia osoittaa, että olemme epäonnistuneet tehtävässämme.

Pentti Huovinen KTL, Mikrobiekologian ja tulehdustautien osasto pentti.huovinen@ktl.fi