Publisher

National Public Health Institute
Original page

adults, berries, bread, carbohydrates, cereal products, dietetics, diets, fibre, finns, food habits, fruit, green vegetables, men, nutritional recommendations, pasta, pizza pies, research , rice, rye bread, salads, wheat, women

Julkaistu 28.9.2006

Aikuisväestön uusin terveystutkimus toteutettiin 2007 (FINRISKI2007) ja tulosten mukaan lihavuutta havaittiin kahdella kolmasosalla miehistä ja puolella naisista. Vuodesta 2002 naisten keskimääräinen paino on noussut 900 g ja miesten 500 g. Tarkemmat tulokset ilmestyvät kevään 2008 aikana (Finriski 2007 ja Finravinto 2007).

Poimintoja Finravinto 2002 -tutkimuksen tuloksista

Ravitsemussuositusten mukaan pääosa energiasta tulisi saada hiilihydraateista. Hyvä ruokavalio tulisi siten toteuttaa valitsemalla leipää, viljavalmisteita, kasviksia ja hedelmiä useita kertoja päivässä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kasvikunnan tuotteiden käyttöä aikuisväestön ruokavaliohaastattelun perusteella.

Ravitsemussuositusten mukaan jopa 60 % energiasta tulisi saada hiilihydraateista. Hiilihydraattipitoisista elintarvikkeista suositellaan erityisesti sellaisia, jotka sisältävät imeytymistä hidastavaa kuitua ja joiden hiilihydraatit ovat muutakin kuin nopeasti imeytyviä sokereita. Ruokavaliosuositusten mukaan päivittäisten valintojen tulisi perustua leivän, täysjyvävalmisteiden, kasvisten ja hedelmien käyttöön.

Finravinto 2002 selvitti väestön ruokavaliota

Uusimmassa Finravinto 2002 -tutkimuksessa selvitettiin aikuisikäisen väestön ruokavalio haastattelemalla osallistuneita kahden edellisen päivän osalta (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003 tai (http://www.ktl.fi/julkaisuja/B-sarja). Tutkimus oli osa laajempaa FINRISKI-terveystutkimusta. Yksittäisten päivien elintarvikevalintoja voi arvioida parhaiten sellaisten elintarvikkeiden osalta, joiden päivittäistä käyttöä suositellaan. Tässä poiminnassa tarkastellaan kaikkien kasvikunnan tuotteiden käyttöä.

Finravinto 2002 -tutkimuksessa kerättiin ruokavaliotiedot yli 2000 aikuiselta Helsingin ja Vantaan, Turun ja ympäristökuntien, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Oulun alueilta. Ikäryhmittäin 25-34-vuotiaat osallistuivat tutkimukseen heikommin kuin 35-64-vuotiaat. Helsingin ja Vantaan alueella kutsutut osallistuivat vähemmän kuin muilla alueilla.

Finravinto 2002 -tutkimuksen raportti

Ruisleipää, pastaa ja pizzaa

Leipää tai viljavalmisteita kuului jokseenkin kaikkien tutkittujen päivittäiseen ruokavalioon. Ruisleipää raportoi käyttävänsä 85 % kaikista tutkittavista, kun osuus 25-35-vuotiailla jäi alle 80 %. Alueellisesti ruisleivän käyttö oli yleisintä ja runsainta Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Nuorimpien aikuisten keskuudessa ruisleivän ja puuron käyttömäärä oli vähäisempää kuin vanhemmilla (kuva 1). Ruisleivän kuitupitoisuus ja pureskelua vaativa syöminenkö vähentää nuorten ruisleivän käyttöä? Vai onko patonki vain muodikkaampaa?

Nuoret aikuiset syövät pizzaa, pastaa ja vaaleaa leipää

Nuoret aikuiset, 25-34-v., käyttivät pizzaa, pastaruokia ja valkoista vehnäleipää enemmän kuin muut (35-64-v). Finravinto 2002 -tutkimuksessa 25-35-vuotiaista miehistä viidennes söi pizzaa kahden päivän aikana, kun kaikista tutkimukseen osallistuneista 25-64-vuotiaista vain joka kymmenes söi pizzaa kahden päivän aikana. Pizza on vaivaton, monipuolinen ja maukas, valmiina kotiin ostettava ateria tai välipala. Pizzan rasvapitoisuus saattaa kuitenkin olla yllättävän suuri. On mahdollista, että nuorten aikuisten valinnat heijastavat ateriointiin käytettyä aikaa, mutta myös makumieltymyksiä.

Vehnää 3 kertaa enemmän kuin ruista

Rukiin kokonaiskulutusta pienentää se, että nykyiset ruisleivät sisältävät rukiin lisäksi lähes aina myös vehnää ja muuta viljaa. Muut leivontatuotteet sisältävät pääosin vehnää, joten vehnäjauhoiksi laskettuna suurin osa nautitusta viljasta onkin vehnää Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan. Väestön elintarvikekulutukseen perustuvassa ravintotaseessa (Maa- ja metsätalousministeriö, TIKE 2003) vehnää laskettiin kulutettavan Suomessa lähes kolme kertaa niin paljon kuin ruista.

Päivittäinen kahvileipä joka toisella

Kahvileipää sisältyi päivän ruokavalioon joka toisella tutkittavista. Kahvileivän käyttö oli hieman harvinaisempaa Helsingin ja Vantaan sekä Turun ja ympäristökuntien alueilla kuin pohjoisemmilla alueilla sekä korkeimmin koulutetuilla kuin muilla.

Nuorilla nopeaa ja helppoa ruokaa

Pastaruokien, pizzan ja riisin yleisempi käyttö saattoi heijastua Finravinto 2002 -tutkimuksen nuorimmilla aikuisilla keski-ikäisiä vähäisempänä perunan käyttönä pääruokien lisäkkeenä (kuva 1). Syömisen vaivattomuudesta ja käytetystä ajasta voi kertoa nuorten aikuisten runsaampi täysmehun käyttö ja vähäisempi tuoreiden hedelmien käyttö kuin keski-ikäisillä aikuisilla. Nuorimpien aikuisten ruokavaliossa oli toki myönteisiäkin piirteitä: rasvattoman maidon käyttö oli yleistä, erityisesti nuorilla miehillä.

Kasvikset päivittäisiksi

Kasviksia, kasvisruokia tai salaatteja käytti 82 % miehistä ja 92 % naisista vähintään toisena haastattelupäivänä (taulukko 1). Kymmenellä prosentilla naisista ja lähes 20 %:lla miehistä ei siis kasvisten päivittäiskäytön suositukset toteutuneet.

Naiset syövät enemmän hedelmiä ja kasviksia

Kahden päivän aikana tuoreita hedelmiä käytti kolme neljäsosaa naisista, mutta vain puolet miehistä. Naiset käyttivät kasviksia ja hedelmiä määrällisesti enemmän kuin miehet, vaikka naiset käyttivät vähemmän muita elintarvikkeita.

Lihavuuden ehkäisyyn kasviksia muun tilalle

Kasvisten ja hedelmien käyttösuositus on yli 400 grammaa päivässä. Osa Finravinto 2002 -tutkimukseen osallistuneista saavutti tämän suosituksen. Lihavuuden ehkäisyn kannalta tuoreilla kasviksilla ja vähärasvaisilla kasvisruoilla tulisi korvata muita ruokia, eikä vain lisätä niitä aterioihin. Ruokavalion ja aterian kohtuullisuus saavutetaan siis ainoastaan vähentämällä jotakin, kun kasvisten ja salaatin käyttöä lisätään. Aterian lautasmalli esittää, että puolet lautasesta täytetään kasvissalaatilla tai lämpimillä kasviksilla.

Väestössä eroja nuorten ja aikuisten välillä

Väestöryhmien väliset erot elintarvikekulutuksessa näkyivät tässä tutkimuksessa suurimpina nuorten aikuisten ja vanhempien ikäluokkien välillä. Erilaisia systemaattisia muutoksia on siis tapahtunut nimenomaan nuorten aikuisten ruokakulttuurissa.

Kuluttajat ilmoittavat arvostavansa sekä ruoan paikallisuutta että terveellisyyttä, mutta Finravinto 2002 -tutkimuksen tulosten perusteella herää kysymys, hallitaanko kumpaakaan.

Taulukko 1. Kasvisten, hedelmien ja viljavalmisteiden kulutus (g/vrk, keskihajonta suluissa) ja käyttäjien osuus Finravinto 2002 -tutkimuksessa 25-64-vuotiailla.

	Miehet (n=912)		Naiset (n=1095)
	Kulutus g/vrk	Käyttäjien osuus %	Kulutus g/vrk	Käyttäjien osuus %
Kasvikset ja kasvisruoat yhteensä	108 (105)	82	135 (103)	92
Kasvikset tuoreet	34 (54)	55	51 (61)	74
Salaatit	30 (50)	42	31 (47)	45
Hedelmät ja marjat yhteensä	203 (211)	80	242 (192)	93
Tuoreet hedelmät	78 (110)	54	108 (117)	72
Tuoreet marjat	7 (25)	10	13 (35)	18
Täysmehut	72 (149)	31	66 (129)	36
Vilja ja leivontatuotteet yhteensä	367 (189)	100	286 (152)	100
Kahvileipä	29 (45)	48	24 (35)	50
Ruisleipä	100 (97)	85	66 (60)	85
Sekaleipä, jyväleipä	54 (69)	62	39 (49)	65
Vehnäleipä vaalea	11 (28)	25	8 (20)	22
Puuro	73 (125)	32	67 (106)	36
Riisi	12 (33)	17	12 (29)	20
Pastaruoat	18 (47)	18	14 (35)	18
Pizza	20 (71)	11	13 (46)	9

Runsaskuituisia elintarvikkeita

Lisätietoja:

erikoistutkija, dosentti, ETT Marja-Leena Ovaskainen