Publisher

National Public Health Institute
Original page

(B-vitamiini), (E-vitamiini), (folaatit), adults, ascorbic acid, cereal products, dietetics, diets, finns, fruit, green vegetables, men, niacin, nutrient products, nutrients, pyridoxine, research , riboflavin, thiamine, vitamin a, vitamin d, vitamin k, vitamins, women

Julkaistu 3.10.2006

Aikuisväestön uusin terveystutkimus toteutettiin 2007 (FINRISKI2007) ja tulosten mukaan lihavuutta havaittiin kahdella kolmasosalla miehistä ja puolella naisista. Vuodesta 2002 naisten keskimääräinen paino on noussut 900 g ja miesten 500 g. Tarkemmat tulokset ilmestyvät kevään 2008 aikana (Finriski 2007 ja Finravinto 2007).

Poimintoja Finravinto 2002-tutkimuksesta

Finravinto-tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksella viiden vuoden välein toteutettavaa aikuisväestön FINRISKI-terveysseurantaa. Uusin tutkimus toteutettiin kevättalvella 2002 viidellä tutkimusalueella eri puolella Suomea. Tutkimuksessa selvitettiin väestön keskimääräinen ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti kahden edellisen päivän ruoankäyttöhaastattelun avulla. Vitamiinien laskennassa huomioitiin ruoanvalmistuksen aiheuttama ravintoaineiden tuhoutuminen.

Finravinto 2002 -tutkimuksen tuloksia

Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joita tarvitaan pieniä määriä elimistön toimintojen ylläpitämiseen. Suurinta osaa vitamiineista elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan ne on saatava syödystä ruoasta. Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin (A-, D-, E- ja K-vitamiinit) ja vesiliukoisiin (B- ja C-vitamiinit).

Finravinto 2002 -tutkimus osoitti, että suomalaiset saavat ruokavaliostaan vitamiineja pääasiassa suositusten mukaan. Folaatin saanti jäi kuitenkin alle suosituksen. Folaatin saantia voi parantaa lisäämällä täysjyväisten viljatuotteiden ja vihreiden kasvisten kulutusta. Muutenkin suomalaiset voivat lisätä hedelmien ja kasvisten kulutustaan, joka jää selvästi alle kansainvälisen suosituksen.

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan vitamiinien keskimääräiset saannit ylittivät suositukset naisten D-vitamiinin (3,8 ug/vrk), naisten tiamiinin (1,0 mg/vrk) sekä miesten (273 ug/vrk) että naisten folaatin (224 ug/vrk) saantia lukuun ottamatta. Suositus päivittäiselle D-vitamiinin saannille on 5 ug (3–60-vuotiaat), naisten tiamiinin saannille 1,1 mg ja folaatille 300 ug. Kun tulokset suhteutettiin energian saantiin, vain folaatin saanti jäi alle suosituksen (36 ug/MJ) sekä miehillä (31 ug/MJ) että naisilla (35 ug/MJ). Energiaan suhteutettu D-vitamiinin saanti oli suosituksen alarajalla kummallakin sukupuolella (0,6 ug/MJ).

Pieni D-vitamiinin saanti – häviävä ongelma?

D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää luuston hyvinvoinnin kannalta. D-vitamiinia muodostuu pääosin iholla auringon valon avulla. Kesällä kertyneet varastot eivät kuitenkaan riitä kattamaan suomalaisten tarvetta pimeän talven yli. Tästä johtuen tärkeässä roolissa ovat myös D-vitamiinia sisältävät ruoat: kala, margariini, maito ja piimä. Suomessa on Finravinto 2002 -tutkimuksen aineiston keräämisen jälkeen muutettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetusta siten, että nestemäisiin maitovalmisteisiin voidaan lisätä aikaisempaa enemmän D-vitamiinia.

Folaattia enemmän

Folaatin saanti jäi erityisesti nuorilla miehillä ja naisilla alle suosituksen. Foolihappoa suositellaan raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille estämään sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriötä. Folaatin puute saattaa olla yhteydessä myös seerumin homokysteiinipitoisuuteen, ja sitä kautta sydän- ja verisuonitautiriskiin. Folaatin hyviä lähteitä ovat täysjyvävilja sekä vihreät kasvikset.

Lisää vihanneksia ja hedelmiä

Vaikka suomalaisten vihannesten ja hedelmien kulutus on moninkertaistunut viimeisten vuosikymmenien aikana, meillä on edelleen tarvetta lisätä kulutustamme. WHO:n suosituksen mukaan vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 g päivässä, määrä on 4–5 annosta päivässä. Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia saavutti tavoitteen. Yhteensä neljännes miehistä ja 12 prosenttia naisista ei syönyt kasviksia lainkaan kahden edellisen päivän aikana, miesten lukema hedelmille oli 46 prosenttia ja naisten 28 prosenttia.

Vitamiinivalmisteita kaiken varalta?

Suomalaiset ravitsemussuositukset toteavat yksiselitteisesti, että aivan tavallisesta kaupasta saatavalla ruoalla voi taata itselleen kaikki tarvittavat vitamiinit. Vitamiinivalmisteiden käyttö on kuitenkin suositeltavaa tietyissä ikävaiheissa ja erityistilanteissa (D-vitamiini: vauvat ja lapset, talviaikana raskaana olevat ja imettävät naiset, vegaanit ja pääosin sisätiloissa olevat ikäihmiset; foolihappo: raskaana olevat naiset; B12-vitamiini: vegaanit).

Monivitamiinivalmisteiden käyttö on myös perusteltua, jos energian saanti on poikkeuksellisen matala pitemmän aikaa esimerkiksi laihdutettaessa. Kaksi vuotta sitten Yhdysvalloissa julkaistut Harvardin ravitsemussuositukset ovat ottaneet hieman sallivamman kannan. Harvardin suosituksen mukaan osalle meistä voi olla hyödyksi yksi monivitamiinipilleri päivässä yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa, vaikka vankka tieteellinen näyttö puuttuukin.

Aikaisempien tutkimusten mukaan ravintoainevalmisteiden suurin käyttäjäryhmä on hyvin koulutetut kaupungeissa asuvat naiset, joiden ruokavalio ja elämäntavat ovat muutenkin kohdallaan.

Taulukko 1. Vitamiinien keskimääräinen energiavakioitu päivittäinen saanti (1) ja saantilähteet ruokavaliossa; Finravinto 2002 -tutkimus.

Vitamiini	Miehet	Naiset	Suositus	Suurimmat saantilähteet ruokavaliossa (5)
A-vitamiini(2), ug/MJ	116	144	100	Liha- ja kananmunaruoat, kasvikset ja perunaruoat sekä kasvirasvalevite
D-vitamiini, ug/MJ	0,6	0,6	0,6	Kalaruoat, kasvirasvalevite, liha ja kananmunaruoat (v. 2003 alkaen myös maito)
E-vitamiini(3), mg/MJ	1,3	1,4	1	Leivät ja viljavalmisteet, kasvirasvalevite, liha- ja kananmunaruoat, kasvikset ja peruna
K-vitamiini, ug/MJ	10	12	-6	Kasvikset, peruna, liha- ja kananmunaruoat, leivät ja muut viljavalmisteet, kasvirasvalevite sekä juusto
Tiamiini, mg/MJ	0,15	0,16	0,13	Leipä ja muut viljavalmisteet, liha- ja kananmunaruoat, peruna sekä maitovalmisteet
Riboflaviini, mg/MJ	0,22	0,24	0,14	Maitovalmisteet, liha- ja kananmunaruoat, leipä ja muut viljavalmisteet
Niasiini(4), mg/MJ	3,4	3,3	1,6	Liha- ja kananmunaruoat, leipä- ja viljavalmisteet sekä maitovalmisteet
Pyridoksiini, mg/MJ	0,22	0,24	0,13	Liha- ja kananmunaruoat, leivät - ja viljavalmisteet, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet
Folaatti, ug/MJ	31	35	36	Leivät ja viljavalmisteet, liha- ja kananmunaruoat, maitovalmisteet, hedelmät ja marjat
B12-vitamiini, ug/MJ	0,8	0,7	0,2	Liha- ja kananmunaruoat, maitovalmisteet ja kala
C-vitamiini, mg/MJ	11	17	7	Hedelmät, marjat ja kasvikset

1 Ruoanvalmistushävikki huomioitu laskennassa, 2 Laskettu retinoliekvivalentteina, 3 Laskettu alfatokoferoliekvivalentteina, 4 Laskettu niasiiniekvivalentteina, 5 Vähintään 10 % kokonaissaannista Finravinto-tutkimuksessa ja 6 Ei suomalaista suositusta.

Lisätietoja:

erikoistutkija, dosentti, ETT Satu Männistö

Kirjallisuus:

Aro A. 100 kysymystä ravinnosta. Hippokrates Duodecim -sarja. Gummerus kirjapaino Oy: Jyväskylä, 2003.

Willett WC. Eat, drink, and be healthy. Simon & Schuster: New York, 2001.

Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L, toim. Finravinto 2002 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Hakapaino Oy: Helsinki, 2003. http://www.ktl.fi/portal/2920

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Maa- ja metsätalousministeriön komiteamietintö 1998:7. Oy Edita Ab: Helsinki, 1998. http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta