Publisher

National Public Health Institute

Suomalaisten ruokavalio tänään: Vitamiinit kohdallaan suomalaisessa ruokavaliossa

Finravinto 2002 -tutkimus osoitti, että suomalaiset saavat ruokavaliostaan vitamiineja suositusten mukaan. Folaatin saanti jäi kuitenkin alle suosituksen. Folaatin saantia voi parantaa lisäämällä täysjyväisten viljatuotteiden ja vihreiden kasvisten kulutusta. Muutenkin suomalaiset voivat lisätä hedelmien ja kasvisten kulutustaan, joka jää selvästi alle kansainvälisen suosituksen.

Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joita tarvitaan pieniä määriä elimistön toimintojen ylläpitämiseen. Suurinta osaa vitamiineista elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan ne on saatava syödystä ruoasta. Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin (A-, D-, E- ja K-vitamiinit) ja vesiliukoisiin (B- ja C-vitamiinit).

Finravinto 2002 -tutkimuksen tuloksia

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan vitamiinien keskimääräiset saannit ylittivät suositukset naisten D-vitamiinin (3,8 mg/vrk), naisten tiamiinin (1,0 mg/vrk) sekä miesten (273 mg/vrk) että naisten folaatin (224 mg/vrk) saantia lukuun ottamatta. Suositus päivittäiselle D﷓vitamiinin saannille on 5 mg (3–60﷓vuotiaat), naisten tiamiinin saannille 1,1 mg ja folaatille 300 mg. Kun tulokset suhteutettiin energian saantiin, vain folaatin saanti jäi alle suosituksen (36 mg/MJ) sekä miehillä (31 mg/MJ) että naisilla (35 mg/MJ). Energiaan suhteutettu D-vitamiinin saanti oli suosituksen alarajalla kummallakin sukupuolella (0,6 mg/MJ).

Finravinto-tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksella viiden vuoden välein toteutettavaa aikuisväestön FINRISKI-terveysseurantaa. Uusin tutkimus toteutettiin kevättalvella viidellä tutkimusalueella eri puolella Suomea. Tutkimuksessa selvitettiin väestön keskimääräinen ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti kahden edellisen päivän ruoankäyttöhaastattelun avulla. Vitamiinien laskennassa huomioitiin ruoanvalmistuksen aiheuttama ravintoaineiden tuhoutuminen. Sen sijaan vitamiinien saanti ravintoainevalmisteista on parhaillaan työn alla, ja tulokset esitetään myöhemmin.

Pieni D-vitamiinin saanti – häviävä ongelma?

D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää luuston hyvinvoinnin kannalta. D-vitamiinia muodostuu pääosin iholla auringon valon avulla. Kesällä kertyneet varastot eivät kuitenkaan riitä kattamaan suomalaisten tarvetta pimeän talven yli. Tästä johtuen tärkeässä roolissa ovat myös D-vitamiinia sisältävät ruoat: kala, margariini, maito ja piimä. Suomessa on Finravinto 2002 -tutkimuksen aineiston keräämisen jälkeen muutettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetusta siten, että nestemäisiin maitovalmisteisiin voidaan lisätä aikaisempaa enemmän D-vitamiinia. Parhaillaan selvitetään, kuinka suuri vaikutus tällä D-vitamiinilisällä on suomalaisten D-vitamiinistatukseen.

Lisää vihanneksia ja hedelmiä

Folaatin saanti jäi erityisesti nuorilla miehillä ja naisilla alle suosituksen. Foolihappoa suositellaan raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille estämään sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriötä. Folaatin puute saattaa olla yhteydessä myös seerumin homokysteiinipitoisuuteen, ja sitä kautta sydän- ja verisuonitautiriskiin. Folaatin hyviä lähteitä ovat täysjyvävilja sekä vihreät kasvikset.

Vaikka suomalaisten vihannesten ja hedelmien kulutus on moninkertaistunut viimeisten vuosikymmenien aikana, meillä on edelleen tarvetta lisätä kulutustamme. WHO:n uuden suosituksen mukaan vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 g päivässä, määrä on 4–5 annosta päivässä. Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia saavutti tavoitteen. Yhteensä neljännes miehistä ja 12 prosenttia naisista ei syönyt kasviksia lainkaan kahden edellisen päivän aikana, miesten lukema hedelmille oli 46 prosenttia ja naisten 28 prosenttia.

Vitamiinivalmisteita kaiken varalta?

Suomalaiset ravitsemussuositukset toteavat yksiselitteisesti, että aivan tavallisesta kaupasta saatavalla ruoalla voi taata itselleen kaikki tarvittavat vitamiinit. Vitamiinivalmisteiden käyttö on kuitenkin suositeltavaa tietyissä ikävaiheissa ja erityistilanteissa (D-vitamiini: vauvat ja lapset, talviaikana raskaana olevat ja imettävät naiset, vegaanit ja pääosin sisätiloissa olevat ikäihmiset; foolihappo: raskaana olevat naiset; B12-vitamiini: vegaanit). Monivitamiinivalmisteiden käyttö on myös perusteltua, jos energian saanti on poikkeuksellisen matala pitemmän aikaa esimerkiksi laihdutettaessa. Kaksi vuotta sitten Yhdysvalloissa julkaistut Harvardin ravitsemussuositukset ovat ottaneet hieman sallivamman kannan. Harvardin suosituksen mukaan osalle meistä voi olla hyödyksi yksi monivitamiinipilleri päivässä yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa, vaikka vankka tieteellinen näyttö puuttuukin.

Aikaisempien tutkimusten mukaan ravintoainevalmisteiden suurin käyttäjäryhmä on hyvin koulutetut kaupungeissa asuvat naiset, joiden ruokavalio ja elämäntavat ovat muutenkin kohdallaan.

Satu Männistö
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Kirjallisuus:

Aro A. 100 kysymystä ravinnosta. Hippokrates Duodecim -sarja. Gummerus kirjapaino Oy: Jyväskylä, 2003.

Willett WC. Eat, drink, and be healthy. Simon & Schuster: New York, 2001.

Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L, toim. Finravinto 2002 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Hakapaino Oy: Helsinki, 2003. (www.ktl.fi/ravitsemus). Raporttia voi myös tilata KTL:n kirjastosta (eija.hynninen@ktl.fi).

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Maa- ja metsätalousministeriön komiteamietintö 1998:7. Oy Edita Ab: Helsinki, 1998.