Publisher

National Public Health Institute

Pohjoismaalaisten ja balttien ruokatottumuksia verrattiin NORBAGREEN 2002 - tutkimuksessa. Tutkimus osoitti, että kaikissa maissa kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kalan ja täysjyväleivän käyttöä tulee edistää ruokavaliosuositusten toteutumiseksi. Suomalaiset kuluttivat muita enemmän täysjyväleipää, hedelmätäysmehuja ja metsämarjoja.

Ruokavalinnoista on saatavilla hyvin vähän kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. Kahdeksassa maassa toteutetussa, Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikön koordinoimassa, NORBAGREEN 2002 -tutkimuksessa selvitettiin kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä leivän ja kalan käyttöä. Näiden elintarvikkeiden kulutus kertoo tutkijoille ruokavalion terveellisyydestä. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 8 397 15–74-vuotiasta. Haastattelujen toteuttamisesta vastasi Taloustutkimus Oy. Kysymyslomakkeen tieteellinen luotettavuus testattiin Suomessa ja Liettuassa.

Kasviksia ja hedelmiä reilusti lisää

Tutkimuksen mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä on tarpeen lisätä reippaasti kaikissa tutkituissa maissa. Yleisesti käytettävään suositukseen – viisi kertaa päivässä – verrattuna lähes yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta tulisi lisätä kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutusta.

Suomalaisista noin puolet käyttää tuoreita kasviksia päivittäin, naiset useammin kuin miehet. Tutkimuksen maista ainoastaan Ruotsissa tuoreita kasviksia käytettiin tätä useammin. Päivittäinen kasvisten käyttö oli yleistä myös Latviassa ja Liettuassa, mutta näissä maissa merkittävä osa kasviksista syötiin kypsennettyinä. Suomessa hedelmätäysmehujen ja metsämarjojen päivittäiskäyttö oli yleisempää kuin tutkimuksen muissa maissa.

Suomessa täysjyväleipää enemmän kuin muissa maissa

Suomessa, kuten myös Norjassa ja Baltian maissa, leipä on tärkeä osa ruokavaliota. Näissä maissa noin puolet tutkimukseen osallistuneista ilmoitti syövänsä vähintään viisi palaa leipää päivittäin. Suomessa syötävästä leivästä yli puolet on täysjyväleipää, lähinnä ruisleipää. Vaikka Suomi sijoittui hyvin maiden välisessä vertailussa, joka toisen suomalaisen soisi syövän enemmän leipää, mielellään täysjyväleipää. Ahvenanmaalla syödään vähemmän leipää kuin muualla Suomessa.

Kalaa syödään heikosti

Kalaa suositellaan syötäväksi kahdesti viikossa tai useammin. Tähän tavoitteeseen pääsee vajaat 40 prosenttia mannersuomalaisista ja noin 45 prosenttia ahvenanmaalaisista. Viikoittain kala-aterian syö maassamme noin kaksi kolmesta. Kalankäytön huippumaissa, Norjassa ja Islannissa, noin 60 prosenttia syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Syödä saa kun nälkä tulee

Suomalaisen ruoan vahvuudet - täysjyväleivän, metsämarjojen ja tuoreiden kasvisten käyttö - kannattaa edelleen pitää arvossaan. Kun nälkä yllättää, on syytä entistäkin useammin tarttua kasviksiin, hedelmiin ja täysjyväleipään. Kasvisten, marjojen ja hedelmien käytölle viisi annosta päivässä on hyvä tavoite. Erilaisilla kala-aterioilla on suositeltavaa herkutella pari kertaa viikossa. Naisilla kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa on etumatka miehiin verrattuna, täysjyväleivän ja kalan kulutuksessa mennään rintarinnan.

Minna Similä (minna.simila@ktl.fi) Liisa Valsta (liisa.valsta@ktl.fi) KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Kirjallisuutta:
Similä M ym. The NORBAGREEN 2002 study – Consumption of vegetables, potatoes, fruit, bread and fish in the Nordic and Baltic countries. TemaNord 2003:556. Nordic Council of Ministers. (www.norden.org/pub/velfaerd/livsmedel/sk/TN2003556.asp)