Publisher

National Public Health Institute

Syksyn myötä virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot taas lisääntyvät. Syksy ja varhaistalvi ovat rhino- ja enterovirusten tyypillistä sesonkiaikaa. Tulevana talvena myös RSV:n laaja puhkeaminen on odotettavissa. Sairaudet vaihtelevat lievästä nuhakuumeesta vakaviin, jopa kuolemaan johtaviin alahengitystieinfektioihin. Sarsin epäilykin saatta herätä, jos henkilö on sairastunut muutaman päivän sisällä entisiltä sars-alueilta, esimerkiksi Kiinasta Suomeen saavuttuaan.

Heinäkuun viidentenä päivänä WHO poisti Taiwanin sarsin viimeaikaisten leviämistapausten listalta, ja ilmoitti että epidemia on saatu hallintaan. Äskettäinen tapaus Singaporessa kuitenkin osoitti, että niin kauan kun ei tiedetä tarkalleen mistä tämä virus ilmaantui, ei voida sulkea mahdollisuutta sen palaamisesta. Silloin tarvitaan nopeaa ja tehokasta reagointia. Valmiuksia on syytä käydä läpi.

Näyteongelmia

Huolimatta laboratoriodiagnostisten menetelmien kehittymisestä tautia ei edelleenkään varmuudella voitaisi todeta tai sulkea pois nopeasti. WHO:n todennäköisen tapauksen kriteerit täyttävällä potilaalla kesti viikkoja, ennen kuin taudinaiheuttaja tunnistettiin influenssavirukseksi. Tavallisesti hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset pystytään osoittamaan kolmen päivän sisällä oireiden alkamisesta. Tutkimusten onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, saadaanko näytteeseen riittävästi taudinaiheuttajia. Sarsista johtuva erityistilanne ja mahdollisesti potilaan kunto vaikeuttivat tässä tapauksessa kunnollisen näytteen saantia. Näyte myös jaettiin moneen laboratorioon kaikkien mahdollisten mikrobien läpikäymiseksi. Näin yhdelle laboratoriolle saattoi jäädä liian vähän näytettä. Käytössä ollut menetelmä sars-koronavirusspesifisten geenisekvenssien monistamiseksi ei ollut erityisen herkkä. Vasta, kun potilaasta otettiin toipilasvaiheen seerumnäyte vasta-aineiden osoittamiseksi, saatiin merkittävää tietoa. Vasta-ainetestit sars-koronavirusta varten olivat negatiivisia, merkittävä nousu influenssavasta-aineiden määrässä sen sijaan paljasti taudin aiheuttajan.

Menetelmien herkkyydet vaihtelevat

Äskettäisessä kansainvälisessä tutkimuksessa vertailtiin 436 potilaan diagnostisia tuloksia, jotka täyttivät WHO:n antamat tarkat määritelmät kliinisestä sars-tapauksesta. Vasta-ainetestit paljastivat taudin 94 prosentilla niistä tutkituista, joilta oli saatu kunnolliset näytteet. Virusviljelyllä ja/tai PCR:llä sars-koronavirus pystyttiin tunnistamaan 67 prosentilla. Koko 436 potilaan joukosta sars-koronavirusinfektion diagnoosi voitiin tehdä laboratoriotutkimuksilla 329 (75 %) tapauksessa. Joillakin todettiin muita infektiivisiä patogeenejä.

Nämä löydökset osoittavat selvästi, että varsinkaan PCR-menetelmät eivät ole riittävän herkkiä. Itse asiassa yksi äskettäin kehitelty PCR-testi on jo osoittautunut noin sata kertaa tähänastisia herkemmäksi ja saattaa auttaa merkittävästi tapausten havaitsemisessa. Kuten odotettua, vasta-aineiden nousuun perustuva serologia osoittautui erittäin herkäksi, mutta nykyisillä menetelmillä tulosten saaminen saattaa kestää noin 3-4 viikkoa taudin alkamisesta.

Sarsia muistuttava epidemia

Kanadassa puhkesi elokuun puolivälissä epidemia, missä erään hoitokodin asukkailla ja henkilökunnalla esiintyi influenssan tapaisia oireita. Kun joidenkin potilaiden näytteistä näytti löytyvän sars-koronavirusta, terveysviranomaiset olivat varpaillaan niin Kanadassa kuin muuallakin. Onneksi huolelliset jatkotutkimukset paljastivat, että kyseessä oli erään toisen, varsin yleisen koronaviruksen aiheuttama infektio. Tällä hetkellä käytettävissä olevat sars-PCR-testit voivat ilmeisesti tuottaa vääriä positiivisia tuloksia, koska koronavirusten tietyt geenisegmentit ovat läheisiä sukulaisia.

Eri diagnostisten laboratoriotekniikoiden perinpohjaiseen vertailuun sars-epidemia on saattanut olla liian lyhyt ja sars-potilailta kerättyä kliinistä materiaalia saattaa olla liian vähän. Kansainvälisesti hyväksyttyjä viitearvonäytteitä ei ole saatavilla laajasti.

Töitä on tehtävä myös muiden hengitystievirusten diagnostisten menetelmien parantamiseksi. Sars-tapausta taustaltaan ja oireiltaan muistuttavalta potilaalta pitäisi ottaa toistuvia näytteitä, varsinkin jos näytteitä täytyy analysoida eri laboratorioissa. Tutkimusvalikoimaan pitää sars-spesifisten testien lisäksi sisältyä myös influenssa-, parainfluenssa-, adeno-, human metapneumovirus- ja RSV-tutkimukset, kuten myös tutkimukset tärkeimpien bakteeripatogeenien löytämiseksi. Ensimmäiset seeruminäytteet pitäisi ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja täydentää niitä sitten kahden, kolmen ja neljän viikon jälkeen otettavilla uusilla näytteillä.

Edessä levoton syksy

Singaporen terveysministeriö kertoi syyskuun toisella viikolla, että maassa on aloitettu karanteenitoimet uuden epäillyn tartunnan vuoksi. Terveysministeriön mukaan kyseessä näyttää kuitenkin olevan vain yksittäinen tapaus. Sairauden oireet ja kulku eivät muistuttaneet sarsia ja taudin lopullinen varmistus saattaa vielä viipyä.

Epäilemättä tulevien kuukausien aikana tulee muitakin sars-hälytyksiä.

Tapausten luotettava tunnistaminen edellyttää sekä diagnostisten menetelmien kehittelyä että laboratorioiden hyvää yhteistyötä. Erityisesti muiden mikrobien kuin sars-koronaviruksen osoittamiseen käytettävien erilaisten menetelmien riittävän laaja ja huolellinen käyttö tulevat olemaan tärkeitä. Monet muutkin hengitystiepatogeenit aiheuttavat vakavia, usein jopa kuolemaan johtavia infektioita.

Thedi Ziegler, Esa Rönkkö KTL, Mikrobiologian osasto