Publisher

National Public Health Institute

Suomen maine diabeteksen luvattuna maana perustuu enimmältä osin tyypin 1 diabetekseen, joka on maassamme yleisempi kuin missään muussa maassa. Tyypin 2 diabeteksen osalta Suomi ei ole aivan maailman huipulla, mutta suomalaiset sijoittuvat hyvin kärjen tuntumaan.

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden tarkka määrittäminen on vaikeaa useasta syystä. Tyypin 2 diabetes ei sairastumisen alkuvaiheessa aiheuta oireita. Niinpä melkoinen osa kansalaisista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Tämän oireettoman diabeteksen tarkkaa esiintyvyyttä ei tarkoin tunneta, mutta sairastuneita on arveltu olevan vähintään saman verran kuin tiedossa olevia. Esimerkiksi KTL:n koordinoimassa äskettäisessä suuressa väestötutkimuksessa, Terveys 2000:ssa niiden tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä, jotka eivät tienneet sairaudestaan ja jotka todettiin vasta paastoverensokerin tai glukoosirasituksen tulosten esille tuomana oli 1,7-kertainen niihin tyypin 2 diabetesta sairastavien määrään nähden, jotka tietävät sairastavansa diabetestä. Usein, vaikka sairauden diagnoosi olisi selvinnytkin, ei sairauden olemassaoloa aina muisteta jos tasapaino on saavutettu ruokavaliolla ja painon hallinnalla eikä lääkkeitä tarvita. Sairauden esiintyvyys näyttää olevan lisäksi voimakkaasti suurenemassa. Jo parin vuoden takaiseen tilanteeseen täsmennetyt esiintyvyysluvut ovat tällä hetkellä liian vaatimattomia.

Yli 400 000 sairasta

Kohtuulliseen varmaan tietoon esiintyvyydestä voidaan päätyä käyttämällä Kelan sairausvakuutuksen diabeteksen vuoksi myönnettyjä erityiskorvausoikeustietoja ja viimeisimpiä valikoimattomaan aikuisväestöön kohdistuneita terveystarkastustietoja Terveys 2000 -tutkimuksesta. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa oli vuoden 2003 lopussa lähes 190 000 henkilöä, joilla oli tyypin 2 diabetes. Samaan aikaan tyypin 1 diabetesta sairastavien määrä oli noin 30 000. Kaikista tyypin 2 diabeetikoista runsaalla 120 000:lla oli sairautensa hoitoon lääkkeiden erityiskorvausoikeus. Lopuilla sairaus tasapainottui vain dieetillä ja painon hallinnalla. Mikäli arvioon lisätään myös oireettomat taudistaan tietämättömät kohoaa sairastuneiden määrä yli 400 000:een. Puhe kansansairaudesta tyypin 2 diabeteksen osalta on siis vähintään oikeutettu.

Tyypin 2 diabeteksen yleistymisvauhti Suomessa on ollut häikäisevän näyttävä. Sairausvakuutuksen perustietoja ja terveystarkastustietoja käyttämällä voidaan arvioida, että vuonna 1969 Suomessa tyypin 2 diabetesta sairasti noin 50 000 kansalaista. Sairastuneiden määrä on tämän jälkeen tasaisesti noussut ja lähes nelinkertaistunut runsaan 30 vuoden jaksolla. Mikäli nykyinen vauhti säilyy ja ikärakenne kehittyy ennakoidusti 400 000 diabeetikon raja ylitetään vajaan 30 vuoden kuluttua. Laskelmat perustuvat tiedossa olevan diabeteksen esiintyvyyden kehityssuuntiin. Jos laskelmissa otettaisiin huomioon myös ne diabetesta sairastavat, jotka löytyvät vasta glukoosirasitustutkimuksissa, arviot hipoisivat jo miljoonan rajapyykkiä.

Entistä nuoremmilla

Tyypin 2 esiintyvyyden arvioon Suomessa kytkeytyy monia epävarmuustekijöitä ja pitävien kansainvälisten vertailujen tekeminen on vielä hankalampaa. Luotettavina arvion perustoina voidaan pitää tutkimuksia, joissa esiintyvyys on arvioitu samantapaisin kriteerein. Laajimmissa tämän tapaisissa vertailuissa Suomi sijoittuu Euroopan maiden kärkiryhmään ja vain hieman matalammalle tasolle kuin Yhdysvallat. Selvästi suurempia esiintyvyyslukuja on raportoitu muun muassa Venäjältä ja eräistä arabimaista. Paljon tavanomaisia esiintyvyyslukuja korkeampia lukuja on todettu pienehköissä etnisissä ryhmissä kuten pima-intiaaneilla ja Nauru-saarten väestössä.

Lihavuus ja liikkumattomuus ovat kiistattomia tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä. Lihavuuden yleistyminen Suomessa on eittämättä tärkeimpiä tyypin 2 diabeteksen yleistymisen syytekijöitä. Painon lisääntyminen selittää myös ilmiön, jonka mukaan tyypin 2 diabetesta on todettu jo yksittäistapauksina suomalaisilla lapsillakin. Hiukan yleisemmin sairautta todetaan jo nuorena aikuisena, iässä jolloin aiempina vuosina diabetes oli lähes yksinomaan tyyppiä 1. Esimerkiksi Terveys 2000 -tutkimuksen 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten aineistossa diabetesta sairastavista vain kaksi kolmannesta sairasti insuliinista riippuvaa sairauden muotoa.

Tyypin 2 diabeteksen syytekijät tunnetaan ja nopea yleistyminen on sen perusteella selitettävissä. Vaaratekijöihin vaikuttamisenkin on kontrolloiduissa kokeissa osoitettu toimivan. Tällä hetkellä tarvitaan vain toimivia keinoja, joilla syytekijöihin voidaan väestötasolla menestyksellä vaikuttaa.

Antti Reunanen KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto antti.reunanen@ktl.fi