Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Ravitsemuksen yhteyksiä lasten diabetekseen tutkitaan KTL:ssä

Julkaistu 10.1.2004

Ravitsemuksen yhteyksiä lasten diabetekseentutkitaan KTL:ssä

 

Ravitsemuksen yhteyksiä lasten diabetekseen tutkitaan KTL:ssä

Suvi Virtanen, Carina Kronberg-Kippilä, Päivi Kleemola,
Maijaliisa Erkkola, Sari Niinistö ja Antti Reunanen
KTL, Ravitsemusyksikkö
Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto ja Terveyden ja toimintakyvyn osasto
suvi.virtanen@ktl.fi

Nuoruustyypin diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa ja yleistyy jatkuvasti. Syitä taudin yleistymiseen ei tunneta. Perintötekijöiden merkitys sairauden synnyssä on tärkeä, mutta ne eivät yksin selitä ilmaantuvuuden kasvua. Ympäristötekijöistä virusinfektiot ja ravintotekijät ovat olleet eniten esillä. KTL:n ravitsemusyksikössä tutkitaan lasten diabeteksen syntyyn vaikuttavia ravintotekijöitä. Suurimpia käynnissä olevia tutkimuksia ovat DIPP-ravintotutkimus ja kansainvälisen TRIGR-tutkimuksen ravinto-osuus. 

DIPP-tutkimus on pitkäaikainen nuoruustyypin (tyyppi 1) diabeteksen ehkäisytutkimus, joka on käynnissä yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoilla Turussa, Tampereella ja Oulussa. Sen päätutkijat ovat dosentti Jorma Ilonen, professori Mikael Knip ja professori Olli Simell. Vastasyntyneiden lasten napaverinäytteistä seulotaan diabetekselle altistavia geenejä, ja tutkimukseen kutsutaan lapset, joilla on lisääntynyt perinnöllinen riski sairastua nuoruustyypin diabetekseen. Tutkimuksessa selvitetään perimän lisäksi ulkoisten tekijöiden, kuten virusinfektioiden ja ravintotekijöiden merkitystä kliinisen taudin ja sen esiasteen puhkeamiseen.

DIPP-ravintotutkimus

DIPP-ravintotutkimusryhmä toimii Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella ja KTL:n ravitsemusyksikössä Helsingissä. Ravintotutkimuksessa selvitetään muun muassa lapsuudenaikaisen ruokavalion sekä raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen vaikutusta diabeteksen esiasteen ja itse taudin syntyyn. Lisäksi tutkitaan kasvun yhteyksiä diabeteksen esiasteen syntyyn. Ravintotutkimus alkoi Oulussa vuonna 1996 ja Tampereella vuonna 1997. Tutkimuksessa mukana olevien lasten ruoankäyttöä seurataan kyselylomakkeen ja kolmen päivän ruokakirjanpidon avulla kolmen ja kuuden kuukauden ja vuoden iässä sekä siitä eteenpäin vuosittain. Lisäksi lapsen ravitsemustilaa mitataan verestä ja hiusnäytteestä. Äitien ravitsemusta tutkitaan validoidulla frekvenssikyselylomakkeella. Lisäksi DIPP-ravintotutkimuksen viisivuotisvaiheessa selvitetään lasten allergisia sairauksia validoidulla kyselylomakkeella ja mittaamalla verestä spesifejä IgE-vasta-aineita. 

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että jotkin yksittäiset ravintotekijät saattavat vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen. Ravinnon nitraatit ja nitriitit sekä lehmänmaidon varhainen käyttö saattavat lisätä diabetesvaaraa, kun taas imetyksen pitkä kesto on ollut yhteydessä vähentyneeseen diabetesvaaraan. Ravinnon antioksidanttien (esim. E- ja C-vitamiini) ja D-vitamiinin arvellaan voivan suojata diabetekselta. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osin ristiriitaisia, eikä löydöksiä riittävän suurista seuranta-aineistoista ole toistaiseksi käytettävissä. 

DIPP-ravintotutkimuksen kenttävaihe jatkuu edelleen. Tutkimusta johtaa akatemiatutkija Suvi Virtanen. Projektissa työskentelevät lisäksi FT Minna Räsänen, ETM Carina Kronberg-Kippilä, ETM Suvi Ahonen ja TTM Mirva Heikkinen. Väitöskirjatutkijoista ETM Maijaliisa Erkkola selvittää raskaus- ja imeväisajan ravitsemusta ja niiden merkitystä diabeteksen esiasteen synnyssä, ETM Liisa Uusitalo 1- ja 2-vuotiaiden lasten ravitsemusta ja sen yhteyksiä diabeteksen esiasteeseen ja sairauden syntyyn. LL Susanna Kautiainen selvittää kasvun ja lihavuuden mahdollisia yhteyksiä diabeteksen esiasteen kehittymiseen, Etyo Sari Niinistö ravinnon rasvahappojen merkitystä diabeteksen syntyyn ja THM Tuula Pelkonen äitien ja lasten ruokavaliotyyppejä sekä niiden yhteyksiä diabeteksen syntyyn. Ravintotietokanta-asioissa tehdään yhteistyötä Fineli-ryhmän kanssa (www.ktl.fi/fineli). 

TRIGR-tutkimus

TRIGR (Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk) on kansainvälinen diabeteksen ravintoperäinen ehkäisytutkimus. Tutkimuksen avulla haetaan vastausta siihen, voidaanko nuoruustyypin diabeteksen tai sen esiasteen riskiä vähentää poistamalla lehmänmaidon proteiini imeväisen ruokavaliosta. Tutkimusasetelmana on satunnaistettu kaksoissokkokoe.

Tutkimuksen kansainvälinen keskus on Suomessa, ja sitä johtaa professori Hans Åkerblom. Tutkimuksessa on mukana 14 maata. Suomessa on 16 alueellista keskusta, joissa jokaisessa on tutkimuslääkäri, ravitsemusterapeutti ja tutkimushoitaja. Kansanterveyslaitoksen Epidemiologian ja terveyden edistämisen osaston Ravitsemusyksikössä on TRIGR:n Ravitsemusepidemiologinen yksikkö. 

Tutkittavien perheiden rekrytointi aloitettiin toukokuussa 2002. Rekrytointia jatketaan vähintään kaksi vuotta. Tavoitteena on saada mukaan 2 800 lasta. Tutkimukseen kutsutaan perheitä, joissa syntyvän lapsen äidillä, isällä tai lapsen täyssisaruksella on nuoruustyypin diabetes. Kaikilta tutkimukseen suostuneiden äitien lapsilta otetaan synnytyssairaalassa napanuorasta verinäyte, josta tutkitaan perinnöllinen alttius sairastua nuoruustyypin diabetekseen. Seurantaan jäävät ne lapset, joilla on tuloksen perusteella lisääntynyt alttius sairastua diabetekseen. 

Tutkimukseen osallistuvia lapsia imetetään täysin normaalisti. Kun lapsi alkaa saada lisämaitoa, hänelle annetaan tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen sijasta tutkimuskorviketta. Tutkimuskorvike on joko tavanomaista lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta tai erityisäidinmaidonkorviketta, jossa lehmänmaidon proteiini on pilkottu pienemmiksi osiksi. Tutkimuskorvike vastaa ravintosisällöltään tavanomaista äidinmaidonkorviketta ja on perheelle ilmaista. Tutkimuskorviketta käytetään kuuden kuukauden ikään saakka tai mikäli lapsi ei ole siihen mennessä saanut korviketta vähintään kahta kuukautta, korvikkeen käyttöä jatketaan, kuitenkin korkeintaan kahdeksan kuukauden ikään saakka. Intervention aikana lapsen ruokavaliossa vältetään kaikkia maitoa tai naudan lihaa sisältäviä ruokia, muulla tavalla lapselle suositeltava ruokavalio ei eroa neuvolasuosituksista. 

Lasta seurataan syntymästä lähtien 10 vuoden ajan. Seuranta koostuu puhelinhaastatteluista ja seurantakäynneistä. Tutkimusaikana seurataan lapsen kasvua ja kehitystä. Seurantakäynneillä lapsesta otetaan verinäytteitä diabetekseen liittyviä vasta-ainetutkimuksia varten. Lisäksi lapsen ruokavalio selvitetään imeväisajalta.

Lähdeluettelo saatavissa kirjoittajalta 
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon
© TerveSuomi.fi 2008Tietoja sivustosta