DIPP-tutkimus on pitkäaikainen nuoruustyypin (tyyppi 1) diabeteksen ehkäisytutkimus, joka on käynnissä yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoilla Turussa, Tampereella ja Oulussa. Sen päätutkijat ovat dosentti Jorma Ilonen, professori Mikael Knip ja professori Olli Simell. Vastasyntyneiden lasten napaverinäytteistä seulotaan diabetekselle altistavia geenejä, ja tutkimukseen kutsutaan lapset, joilla on lisääntynyt perinnöllinen riski sairastua nuoruustyypin diabetekseen. Tutkimuksessa selvitetään perimän lisäksi ulkoisten tekijöiden, kuten virusinfektioiden ja ravintotekijöiden merkitystä kliinisen taudin ja sen esiasteen puhkeamiseen.

DIPP-ravintotutkimus

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että jotkin yksittäiset ravintotekijät saattavat vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen. Ravinnon nitraatit ja nitriitit sekä lehmänmaidon varhainen käyttö saattavat lisätä diabetesvaaraa, kun taas imetyksen pitkä kesto on ollut yhteydessä vähentyneeseen diabetesvaaraan. Ravinnon antioksidanttien (esim. E- ja C-vitamiini) ja D-vitamiinin arvellaan voivan suojata diabetekselta. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osin ristiriitaisia, eikä löydöksiä riittävän suurista seuranta-aineistoista ole toistaiseksi käytettävissä. 

DIPP-ravintotutkimuksen kenttävaihe jatkuu edelleen. Tutkimusta johtaa akatemiatutkija Suvi Virtanen. Projektissa työskentelevät lisäksi FT Minna Räsänen, ETM Carina Kronberg-Kippilä, ETM Suvi Ahonen ja TTM Mirva Heikkinen. Väitöskirjatutkijoista ETM Maijaliisa Erkkola selvittää raskaus- ja imeväisajan ravitsemusta ja niiden merkitystä diabeteksen esiasteen synnyssä, ETM Liisa Uusitalo 1- ja 2-vuotiaiden lasten ravitsemusta ja sen yhteyksiä diabeteksen esiasteeseen ja sairauden syntyyn. LL Susanna Kautiainen selvittää kasvun ja lihavuuden mahdollisia yhteyksiä diabeteksen esiasteen kehittymiseen, Etyo Sari Niinistö ravinnon rasvahappojen merkitystä diabeteksen syntyyn ja THM Tuula Pelkonen äitien ja lasten ruokavaliotyyppejä sekä niiden yhteyksiä diabeteksen syntyyn. Ravintotietokanta-asioissa tehdään yhteistyötä Fineli-ryhmän kanssa (www.ktl.fi/fineli). 

TRIGR-tutkimus

Tutkimuksen kansainvälinen keskus on Suomessa, ja sitä johtaa professori Hans Åkerblom. Tutkimuksessa on mukana 14 maata. Suomessa on 16 alueellista keskusta, joissa jokaisessa on tutkimuslääkäri, ravitsemusterapeutti ja tutkimushoitaja. Kansanterveyslaitoksen Epidemiologian ja terveyden edistämisen osaston Ravitsemusyksikössä on TRIGR:n Ravitsemusepidemiologinen yksikkö. 

Tutkittavien perheiden rekrytointi aloitettiin toukokuussa 2002. Rekrytointia jatketaan vähintään kaksi vuotta. Tavoitteena on saada mukaan 2 800 lasta. Tutkimukseen kutsutaan perheitä, joissa syntyvän lapsen äidillä, isällä tai lapsen täyssisaruksella on nuoruustyypin diabetes. Kaikilta tutkimukseen suostuneiden äitien lapsilta otetaan synnytyssairaalassa napanuorasta verinäyte, josta tutkitaan perinnöllinen alttius sairastua nuoruustyypin diabetekseen. Seurantaan jäävät ne lapset, joilla on tuloksen perusteella lisääntynyt alttius sairastua diabetekseen. 

Tutkimukseen osallistuvia lapsia imetetään täysin normaalisti. Kun lapsi alkaa saada lisämaitoa, hänelle annetaan tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen sijasta tutkimuskorviketta. Tutkimuskorvike on joko tavanomaista lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta tai erityisäidinmaidonkorviketta, jossa lehmänmaidon proteiini on pilkottu pienemmiksi osiksi. Tutkimuskorvike vastaa ravintosisällöltään tavanomaista äidinmaidonkorviketta ja on perheelle ilmaista. Tutkimuskorviketta käytetään kuuden kuukauden ikään saakka tai mikäli lapsi ei ole siihen mennessä saanut korviketta vähintään kahta kuukautta, korvikkeen käyttöä jatketaan, kuitenkin korkeintaan kahdeksan kuukauden ikään saakka. Intervention aikana lapsen ruokavaliossa vältetään kaikkia maitoa tai naudan lihaa sisältäviä ruokia, muulla tavalla lapselle suositeltava ruokavalio ei eroa neuvolasuosituksista. 

Lasta seurataan syntymästä lähtien 10 vuoden ajan. Seuranta koostuu puhelinhaastatteluista ja seurantakäynneistä. Tutkimusaikana seurataan lapsen kasvua ja kehitystä. Seurantakäynneillä lapsesta otetaan verinäytteitä diabetekseen liittyviä vasta-ainetutkimuksia varten. Lisäksi lapsen ruokavalio selvitetään imeväisajalta.

Lähdeluettelo saatavissa kirjoittajalta