Publisher

National Public Health Institute
Original page

(diagnostiikka), (metsämyyrä), disease transmission, hemorrhagic fever with renal syndrome, infections, kidney failure, kidney failure, prophylaxis, Puumala virus, symptoms

Julkaistu 17.11.2005

Mikä on myyräkuume?

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus.
Tauti alkaa korkealla kuumeella ilman hengitystieoireita. Seuraavaksi ilmaantuu päänsärkyä, pahoinvointia sekä vatsa- ja selkäkipuja. Joka kolmannella sairastuneella esiintyy ohimeneviä näköhäiriöitä (likitaittoisuus). Verenvuodot ovat harvinaisia. Ensimmäisen sairasviikon jälkipuoliskolla voi ilmetä munuaisten vajaatoiminnan merkkejä kuten virtsamäärän vähentymistä ja munuaisten toimintakokeen (veren kreatiniinipitoisuuden) suurentumista. Munuaisten vajaatoiminta jatkuu yleensä 1-2 viikkoa ja toipumisvaiheessa virtsamäärät lisääntyvät yli normaalin. Jälkitauteja myyräkuumeeseen liittyy harvoin. Taudin itämisaika on 2-4 viikkoa. Sairastettu tauti antaa todennäköisesti elinikäisen immuniteetin (vastustuskyvyn).

Miten myyräkuume todetaan?

Myyräkuume voidaan todeta verinäytteestä Puumala-virus-vasta-ainetutkimuksella.

Miten tartunta tapahtuu?

Metsämyyrät erittävät Puumala-virusta virtsaansa ja ulosteisiinsa. Ihmisiin virus tarttuu yleensä hengitysteitse kun sisäänhengitysilmaan pääsee jyrsijöiden eritteitä sisältävää aerosolia. Tartunnan voi saada esim. kesämökkiä siivotessa tai maapohjaisessa puuliiterissä työskennellessä. Puumala-virus ei tartu ihmisestä toiseen.

Miten ehkäistään?

Paras tapa suojautua tartunnalta on välttää kosketusta metsämyyrien eritteisiin. Rokotetta myyräkuumeeseen ei ole.

Miten myyräkuume hoidetaan?

Varsinaista viruslääkettä ei ole eli hoito on oireenmukaista. Keinomunuaishoitoon (dialyysi) joudutaan turvautumaan noin 1─5 prosentissa tapauksista. Myyräkuumekuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia, tuskin yhtä vuodessa.

Myyräkuume Suomessa

Suomessa myyräkuumetta esiintyy kaikkialla aivan pohjoista Lappia lukuun ottamatta. Eniten tapauksia on esiintynyt Järvi- ja Pohjois-Suomessa. Vuosittain Suomessa todetaan tuhatkunta tapausta. Suurimmillaan esiintyvyys on talven lähestyessä eli syys-joulukuussa, jolloin myyrät hakeutuvat ihmisasumuksiin. Suurin osa sairastuneista on miehiä ja valtaosa työikäisiä. Puumala-virusinfektiot seuraavat sen luonnollisen reservuaarin metsämyyrän kolmevuotista sykliä, kahtena vuotena runsaasti tapauksia ja kolmantena vuotena ne vähenevät. Viimeisin sykli alkoi vuonna 2001. Tarkempia lukuja myyräkuumeen esiintyvyydestä on saatavissa valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä osoitteesta http://www3.ktl.fi/stat/

Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto

infe@ktl.fi