Publisher

National Public Health Institute
Original page

dietetics, diets, girls, health promotion, nutrient supply, overweight, school catering, schoolchildren, soft drinks, sweets, young people

Julkaistu 21.12.2004

Kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista ruokaa kasvuun ja kehitykseen. Lasten ja nuorten energiantarpeen viitearvot ja ravintoaineiden saantisuositukset on esitetty suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). Myös kouluikäisten aterioiden koostamiseen sopii lautasmalli. Säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset välipalat ovat tärkeitä koululaisille.

Kouluikäisten ruokatottumuksia on selvitetty pääasiassa kyselytutkimuksilla. WHO-Koululaistutkimuksessa on tutkittu 11-, 13- ja 15-vuotiaiden terveystottumuksia. Sen mukaan vihannesten ja hedelmien päivittäinen syöminen väheni aikavälillä 1986-2002. Vuonna 2002 vain noin joka neljäs tyttö ja joka kuudes poika ilmoitti syövänsä vihanneksia päivittäin. Makeisia ilmoitti syövänsä päivittäin noin kymmenen prosenttia vastaajista. (Ojala 2004).

Ylipaino ja lihavuus

Suomalaisten lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Nuorten (12-18-vuotiaat) terveystapatutkimuksen mukaan ylipainoisten osuus kasvoi noin 2-3 kertaiseksi vuodesta 1977 vuoteen 2003. Vuonna 2003 pojista ylipainoisia tai lihavia oli 19% ja tytöistä 12%. (Rimpelä ym. 2004). Lasten lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta on julkaistu suositus (Käypä hoito –suositus: Lasten lihavuus 2005).

Kouluruokailu

Kouluruokailu edistää oppilaan hyvinvointia ja ylläpitää työvireyttä koulupäivän aikana. Opetushallitus on julkaissut käsikirjan kouluruokailusta (Lintukangas ym. 2007).

Tutkimusten mukaan kaikki oppilaat eivät syö kouluateriaa lainkaan tai syövät vain osittain. Yläasteen kouluruokailu -selvityksen mukaan 89% oppilaista kävi tutkimuspäivänä koulun ruokalassa ja heistä 95% söi pääruokaa. Maitoa tai piimää joi 51%, leipää söi 58% ja salaattia 47% oppilaista. Kuitenkin vain 13% söi kouluaterian kaikki osat: pääruokaa, salaattia, leipää ja maitoa. (Urho & Hasunen 2004).

Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn vuosien 2004-2005 tulosten mukaan 6% peruskoulun 8.- ja 9. luokan oppilaista ei syönyt yleensä kouluruokaa. Lisäksi kolmasosa peruskoulun yläluokkalaisista ilmoitti syövänsä koulussa epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa viikossa. (Luopa ym. 2006).

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos (2007) suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana ole säännöllisesti myytävänä makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja.

Kansanterveyslaitos toteuttaa parhaillaan hankkeita Yläkoululaisten ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista sekä Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämisestä.

Lähteet:

Käypä hoito –suositus. Lasten lihavuus. Duodecim. 2005. www.kaypahoito.fi

Lintukangas S, Manninen M, Mikkola-Montonen A, Palojoki P, Partanen M, Partanen R. Kouluruokailun käsikirja. Laatueväitä koulutyöhön. Opetushallitus. 2007.

Luopa P, Pietikäinen M, Jokela J. Nuorten elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset 1996-2005. Kouluterveyskysely 2005. Stakes, Työpapereita 25/2006. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/index.htm

Ojala K. Nuorten ruokatottumusten muutoksia 1986-2002. Kirjassa: Kannas L. (toim.). Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Jyväskylän yliopisto. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2004.

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos. Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa. Tiedote ja muistio. 2007. www.edu.fi

Rimpelä A, Rainio S, Pere L ym. Suomalaisten nuorten terveys 1977-2003. Suom Lääkäril 2004;59:4229-4235.

Urho UM, Hasunen K. Yläasteen kouluruokailu 2003. Selvitys peruskoulun 7-9 –luokkien oppilaiden kouluruokailusta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:17. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. www.stm.fi

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset –ravinto ja liikunta tasapainoon. Edita Publishing. 2005.