Publisher

National Public Health Institute

Tehdyn selvityksen perusteella lähes kaikki peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat kävivät kouluravintolassa päivittäin. Kouluruokailu on tämän vuoksi tehokas keino vaikuttaa suomalaislasten ja -nuorten ruokavalioon ja antaa malli terveyttä edistävistä ruokatottumuksista koko eliniäksi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kouluateria on suositusten mukainen ja sen kaikkia osia syödään sopiva annos. Selvitys osoitti kouluruokailun ongelmaksi sen, että päivittäisestä kouluravintolassa käymisestä huolimatta kaikki aterian osat syödään verrattain harvoin. Useimmin väliin jätetään salaatti tai maito/piimä. Niille oppilaille, jotka jättivät kouluaterian osittain tai kokonaan syömättä, oli ominaista keskimääräistä useammin:

* tupakointi ja alkoholinkäyttö
* ylipainoisuus (oppilaan oma arvio)
* epäterveelliset välipalat kouluajalla ja epäsäännöllinen ateriointi kotona
* huono kouluviihtyvyys ja kiusatuksi joutuminen koulussa.

Jotta kouluruokailu saavuttaisi tavoitteensa edistää koululaisten hyvää ravitsemusta, tarvitaan kaikkia kouluruokailun osapuolia - määrärahoista päättävät, ruokapalveluiden tarjoajat, opettajat, oppilaat ja oppilaiden vanhemmat - koskettavia toimenpiteitä.

1. Kouluaikaista ruokailua; koululounaan syömistä, välipalatarjoilua tai muuta välipalojen hankintaa (esim. automaateista ja lähikaupoista), tulee kehittää kokonaisuutena ravitsemukselliset tekijät huomioon ottaen.

2. Koulujen välipalatarjonta pitää suunnitella sellaiseksi, että se parantaa ruokavalion ravintosisältöä, ts. sisältää hedelmiä, marjoja, kasviksia, vähärasvaisia maitotuotteita ja leipää, mutta myös riittävästi energiaa sitä tarvitseville.

3. Kasvisten ja hedelmien tarjontaa kouluaterialla ja kouluaikaisilla välipaloilla on monipuolistettava.

4. Ravintolahenkilökunnan, opettajien, terveydenhoitajien ja oppilaiden välistä yhteistyötä kouluaikaisen ruokailun suunnittelussa on lisättävä, jotta kaikki oppilaat, myös ylipainoiset ja koulussa huonosti viihtyvät, kokisivat kouluruokailun turvallisena ja houkuttelevana.

5. Vanhempia tulee tiedottaa kouluaikaisen ruokailun järjestämisestä ja sen toteutumisesta sekä kouluruokailun ja kotiruokailun välisistä yhteyksistä.

6. Terveystiedon opetuksessa ja kouluterveydenhuollon vastaanotolla tulee käsitellä säännöllisen aterioinnin merkitystä ylipainon ehkäisyssä.

7. Lounaaseen on varattava niin paljon aikaa (vähintään 30 min), että kaikki aterian osat ehtii syödä.

8. Kouluruokailun tavoitteet on kirjattava opetussuunnitelmaan ja kouluruokailun valvontaan kuluva aika on laskettava koulussa työskentelevien aikuisten työajaksi.

9. Koulussa työskentelevien aikuisten, opettajien, kouluterveydenhoitajien ym. tulee syödä oppilaiden kanssa kouluravintolassa, heidän tulee myös aktiivisesti ohjata ja valvoa paitsi ruokailua, myös ruoan annostelua. Aikuisten läsnäolo ehkäisee kiusaamista ja antaa hyvän esimerkin oppilaille.

10. Kouluruokailuun varattuja määrärahoja tulee lisätä.