Publisher

National Public Health Institute
Original page

dream and sleep, sleep deficit, sleep initiation and maintenance disorders

Julkaistu 4.10.2005

PÄÄKIRJOITUS

Kansallinen univaje

Riittävän pitkä ja laadukas yöuni kuuluu elämän perusedellytyksiin. Fyysinen väsymys poistuu ja samalla päivällä opitut asiat tallennetaan pysyvään muistiin (1). Jo pelkkien päivänokosten on todettu parantavan muistia (2). Sorminäppäryyttä vaativat tehtävät sujuvat nekin paremmin unen jälkeen (3).

Meistä jokainen kärsii aika ajoin unettomuudesta. Tilapäiset elämän huolet ja ympäristön häiriöt estävät unen saantia tai herättävät aamuyöstä. Näiden kanssa tullaan yleensä toimeen. Toisin on pitkäaikaisen unettomuuden laita. Unilääkkeiden käyttö on Suomessa lähes kaksinkertaistunut kuluneen 15 vuoden aikana. Vaikka käyttö on Lääkelaitoksen tilastojen mukaan tasaantumassa (4), unettomuuden hoitosuositusten suosittelemien pienten 7–14 päivän pakkausten osuus on vain 3 % myynnistä. Edelleen kaksi kolmesta myydystä unilääkepakkauksesta on 100 kpl pakkauksia viitaten pitkäaikaisen unettomuuden lääkintään. Viime vuonna tällaisen reseptin sai Kelan tietojen mukaan 250 000 suomalaista eli noin 5 % väestöstä.

Univajetta lisäävät monet unta häiritsevät tekijät. Tässä lehdessä dosentti Timo Partonen kritisoi terveydenhuollon käytäntöä sekoittaa aamu- ja iltavuoroja epäloogisesti [lue artikkeli]. Teollisuudessa vuorotyörytmi on Partosen mukaan hoidettu paljon paremmin. Koululaisista peräti joka toinen oppilas tuntee itsensä usein väsyneeksi, koska yöuni jää liian lyhyeksi (5). Ajan muuttumista kuvaa belgialainen tutkimus, joka kertoo tekstiviestien aiheuttavan merkittävää unen häiriötä jopa puolella teini-ikäisistä (6).

Unen ja unihäiriöiden tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa. Ihmisen toimintaa säätelevien kellogeenien löytyminen on merkittävästi vauhdittanut unitutkimusta. Tämän kellon rytmihäiriöt eivät kuitenkaan häiritse pelkästään unta vaan vaikuttavat koko elimistöön, jopa solujen jakautumiseen. Liian lyhyt, alle 6 tuntia, tai liian pitkä, yli 9 tuntia, yöuni on liitetty moniin terveyshaittoihin [lue artikkeli].

Monet yhteiskunnan tai oman elämämme tavat ja toimet eivät ota huomioon riittävää unen saantia. On puhuttu jopa kansallisesta univajeesta. Jos uni on meille yksilöinä kultaakin kalliimpi voimavara, on se sitä myös yhteiskunnalle ja sen menestykselle.

Pentti Huovinen
päätoimittaja
KTL
Kansanterveyslehti

---

Kirjallisuutta

1. Maquet P.
Sleep on it!
Nature Neurosci 2000;3:1235–6.

2. Mednick S, Nakayama K, Stickgold R.
Sleep-dependent learning: a nap is as good as night.
Nature Neurosci 2003;6:697–8.

3. Fischer S, Hallschmid M, Elsner AL, Born J.
Sleep forms memory for finger skills.
Proc Natl Acad Sci 2002;99:11987–91.

4. Paakkari P, Voipio T.
Unilääkkeiden kulutuksen kasvu tasaantumassa.
TABU 2005;3:16–7.

5. Pere V, Riihiviita E, Keskinen S.
Väsymys ja sen yhteys kouluruokailuun ja nukkumistottumuksiin peruskoulun kuudesluokkalaisilla .
Suom Lääkäril 2003;40:3987–91.

6. Van den Bulck J.
Text messaging as a cause of sleep interruption in adolescents, evidence from a cross sectional study.
J Sleep Res 2003;12:263.