Publisher

National Public Health Institute
Original page

aged, hospital care, incidence, methicillin resistance, non-institutional care, staphylococcus aureus

Julkaistu 6.10.2005

Tänä vuonna tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu kesäkuun loppuun mennessä 644 MRSA-tapausta (87–117 tapausta kuukaudessa). Löydöksistä 13 tehtiin verestä, aivoselkäydinnesteestä ei yhtään. MRSA-tapausten kokonaismäärä on satakunta enemmän (537, 77–96 tapausta kuukaudessa) kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna Tällöin MRSA-tilanteen paheneminen ajoittuikin loppuvuoteen. Vuonna 2004 MRSA-tapauksia kertyi lähes 1 500, joista 32 oli verestä eristettyjä ja kolme aivoselkäydinnesteestä eristettyjä löydöksiä. Verestä eristettyjen metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureus-löydösten osuus ei noussut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla viime vuodesta (2,7 % vs. 2,9 %).

Lue aiheesta "Mikä on avohoidon MRSA?"

MRSA-tapauksia on edelleen ollut eniten Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä, mutta myös Satakunnassa. Vuosien 1997–2004 aikana MRSA-tapausten ilmaantuvuus nousi yli kymmenkertaiseksi (2,3:sta 27,9:ään tapaukseen 100 000 asukasta kohti). Vuonna 1997 MRSA-tapausten ilmaantuvuus oli yli 10/ 100 000 asukasta ainoastaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Viime vuonna ilmaantuvuus oli yli 20/ 100 000 asukasta peräti kahdeksassa sairaanhoitopiirissä (kuva 1).

Kuva 1 MRSA:n ilmaantuvuus Suomessa sairaanhoitopiireittäin vuosina 1997 ja 2004. Lähde: valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.

MRSA-tartunnat ovat lisääntyneet eniten iäkkäillä, 65-vuotialla ja sitä vanhemmilla; lasten osuus on pieni (<6 %). Huolestuttavaa on, että yli puolet alle 1-vuotiaiden löydöksistä on tehty viime ja edellisvuonna (41/80). Tänä vuonna tapauksia on ollut kesäkuun loppuun mennessä 23.

MRSA-tilanteen huononeminen viime vuonna näkyi myös Sairaalainfektio-ohjelmassa (SIRO). Vuosina 1999–2004 SIRO-sairaaloiden seurannassa S. aureus oli toiseksi yleisin aiheuttajamikrobi veriviljelypositiivissa sairaalainfektioissa (12 %). S. aureuksen aiheuttamissa infektioissa MRSA:n osuus oli aiemmin prosentin tasoa, viime vuonna jo kaksi prosenttia (11/559). Yli puolet kaikista MRSA:n tähän mennessä aiheuttamista veriviljelypositiivisista sairaalainfektioista todettiin viime vuonna.

Myös tänä vuonna helmi-maaliskuussa tehdyssä kansallisessa sairaalainfektioiden prevalenssitutkimuksessa S. aureus oli toiseksi yleisin aiheuttajamikrobi, mutta MRSA:n aiheuttamia sairaalainfektioita todettiin ainoastaan kaksi: yksi pinnallinen haavainfektio ja yksi pehmytkudosinfektio. Kosketuseristyksessä MRSA-infektion tai oireettoman kantajuuden vuoksi hoidettiin kuitenkin lähes sataa tutkituista potilasta (1 %, 94/8 234). Tutkimus tehtiin 30 akuuttisairaalassa, ja siihen osallistuivat kaikki yliopisto- ja keskussairaalat.

Kuva 2. MRSA:n osuus S. aureus -veriviljelylöydöksistä Pohjoismaissa ja Alankomaissa, 2000–2004. Lähde: EARSS (European Antimicrobial Resistance Surveillance System.

Eurooppalaisessa antibioottiresistessiseurannassa (EARSS), johon tällä hetkellä osallistuu Suomesta 17 mikrobiologian laboratoriota, kerätään mikrobilääkeherkkyystietoja ainoastaan invasiivisista tautitapauksista eristetyistä mikrobeista. Suomen MRSA-tilanne on edelleen hyvä verrattuna Etelä-Euroopan maihin, Irlantiin ja Iso-Britanniaan, joissa MRSA:n osuus S. aureus -veriviljelylöydöksistä oli viime vuonna 40–46 %. Muihin Pohjoismaihin ja Alankomaihin verrattuna Suomen MRSA-tilanne on kuitenkin huonontunut muita nopeammin vuosien 2000–2004 aikana (kuva 2). Huomioitavaa on että Islannin kohdalla nähtävä piikki vuonna 2000 perustui yhteen löydökseen (2,5 %, 1/40).

Outi Lyytikäinen, projektipäällikkö
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)
KTL, Infektioepidemiologian osasto

---

LÄHTEET & AJANTASAISET LUVUT

Tartuntatautirekisteri
www.ktl.fi/ttr

EARSS (European Antimicrobial Resistance Surveillance System
www.earss.rivm.nl

Sairaalainfektio-ohjelman (SIRO) sivuilta löytyy paljon aineistoa terveydenhuollon ammattilaisille
www.ktl.fi/siro

Mikä on avohoidon MRSA? MRSA-tartunnat eivät välttämättä enää rajoitu vain sairaala- ja laitoshoitoon. Monet maat ovat raportoineet MRSA:n aiheuttamien infektioiden lisääntyneen avohoidossa. Myös Suomesta tietoomme on tullut yksittäisiä tapauksia. * Ns. avohoidon MRSA:lle ei ole vielä löytynyt yhteistä kansainvälistä määritelmää, ei kliinistä, epidemiologista tai molekyylibiologista. Samoin käytännön torjuntatoimiin liittyy paljon epäselviä kysymyksiä. Avohoidon MRSA:han ei voida suoraan soveltaa valtakunnallista, sairaaloille ja terveydenhuollonlaitoksille suunnattua MRSA-torjuntaohjetta. Yhteisten torjuntatoimien linjausten luonti tulee olemaan vaikeaa. Alkuun auttaa keskustelu ja tiedonvaihto asiantuntijoiden kanssa. Avohoidon MRSA:n tyyppipiirteitä Mikrobiologista taustaa – Avohoidon MRSA-kantojen epäillään syntyneen terveydenhuollon laitosten ulkopuolella koska ne ovat erilaisia kuin sairaaloista löytyneet MRSA-kannat – Tyypillisesti kannat eivät ole moniresistenttejä vaan vastustuskykyisiä vain beetalaktaamiantibiooteille – Tietyt MRSA-kantatyypit: MLST/ST 1, 30, 80 ja 8 ja SCC-mec-kompleksit: IV ja V – Tunnistettu useita virulenssitekijöitä, joista tärkein on Panton-Valentine-Leukosidiini (PVL). PVL löytyy vain osalta kantoja. Kliiniset oireet ja epidemiologia – MRSA-tartuntojen epäillään tapahtuvan avohoidossa – Oireet saavat alkunsa terveydenhuollon laitosten ulkopuolella eikä sairastuneilla henkilöillä ole edeltäviä sairaalahoitoja tai muita tunnettuja MRSA-kantajuudelle tai -infektiolle altistavia tekijöitä: pitkäaikaislaitoshoito, dialyysihoito, kirurgia, pysyvä verisuonikatetri ja mikrobilääkehoito – Infektiot tavallisempia nuorilla henkilöillä – Avohoidon MRSA voi aiheuttaa vaikeita ihoinfektioita, absesseja ja nekrotisoivan keuhkokuumeen – Esiintyminen lisääntynyt monissa maissa – Kuvattu ryppäitä perheissä, vankiloissa ja kontaktiurheilijoilla esim. painijoilla Hoito ja torjuntatoimet – Infektiolääkärin/infektiotiimin konsultaatio usein aiheellinen Englanninkielinen termi – Community-acquired MRSA (CA-MRSA tai Co-MRSA) Jaana Vuopio-Varkila, ylilääkäri KTL, Sairaalabakteerilaboratorio Outi Lyytikäinen, projektipäällikkö Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) KTL, Infektioepidemiologian osasto Kirjallisuutta Community-acquired meticillin-resistant Staphylococcus aureus: an emerging threat. Lancet Infect Dis 2005;5:275–86.