Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Pitkäaikaissairaudet kuten diabetes, epilepsia ja kohonnut verenpaine pyritään saamaan hoitotasapainoon jo ennen raskautta. Raskauden aikana äiti on tarkassa seurannassa äitiyspoliklinikalla, jotta muutokset äidin ja sikiön voinnissa havaitaan nopeasti.

Diabetes eli sokeritauti

Diabetes mellitus eli sokeritauti tarkoittaa haiman erittämän insuliinihormonin puutetta osittain tai kokonaan. Se miten suuresta insuliinin puutteesta on kysymys määrää hoidossa käytettävät lääkkeet. Jos insuliinia vielä erittyy haimasta, voidaan selvitä ruokavalion ja liikunnan ohella pelkällä tablettilääkityksellä. Jos omaa insuliinia ei haimasta erity, sitä pitää pistää kehoon päivittäin yhden tai useamman kerran. Tämä sokeritaudin muoto on jonkin verran perinnöllistä. Synnytysiässä olevilla naisilla on useimmiten insuliininpuutediabetes.

Raskautta suunnittelevan naisen diabetes tulee olla hyvässä hoitotasapainossa ennen raskauden alkamista. Asiasta kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Synnytyssairaalan äitiyspoliklinikka suosittelee ottamaan yhteyttä sinne jo raskauden suunnitteluvaiheessa, koska koko raskausaika vaatii tarkempaa seurantaa. Erityisen tärkeätä on, että sokeritasapaino on hyvä raskauden alkaessa.

Äidistä ja sikiöstä pidetään hyvää huolta säännöllisin laboratorio- ja sikiötutkimuksin sekä keskusteluin kätilön, sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Insuliinin annostelu muuttuu raskauden edetessä. Äidin liian korkea tai matala verensokeritaso vaikuttaa haitallisesti sikiöön. Diabetesäitien lapset kasvavat kohdussa helposti suurikokoisiksi aiheuttaen ongelmia synnytyksessä sekä sen jälkeen vastasyntyneelle.

Diabetesäitien lapsilla on erityinen seuranta- ja hoito-ohjelma. Lastenlääkäri on jo alkuvaiheessa hoidossa mukana. Lapsen vointia seurataan ja otetaan verensokerimäärityksiä kunnes sokeritasapaino on varmistettu. Tähän aikaa kuluu muutama päivä, jolloin lapsi on lasten teho-osastolla hoidossa.

Äidin omatoiminen diabeteksen hoito: liikunta, ruokavalio ja verensokerin kotimittaukset ovat tärkeimpiä asioita raskauden aikana diabeteksen hoidon onnistumisessa. Diabeteksen pysyessä hyvässä tasapainossa synnytys pyritään käynnistämään suunnitellusti noin 38. raskausviikolla. Etukäteen selvitetään, onko normaali synnytys mahdollinen. Synnytyksen aikana äiti on insuliinitiputuksessa ja hänen verensokeriaan ja vointiaan seurataan tarkasti.

Jälkitarkastus tehdään äitiyspoliklinikalla tai paikassa, jossa aiemmin on hoidettu äidin diabetesta ja hän voi palata pian aikaisempaan seuranta- ja hoitokäytäntöön.

Epilepsia

Ennen raskautta epilepsian hoitotasapainon saavuttaminen on tärkeää. Suositeltavaa olisikin jo raskautta suunniteltaessa tarkistaa tilanne synnytyssairaalan äitiys- ja neurologisella poliklinikalla. Epilepsiaan liittyy lievästi lisääntynyt sikiön epämuodostumavaara. Kouristustaipumus voi lisääntyä jonkin verran raskauden ja synnytyksen aikana.

Äidin ja sikiön raskausajan seuranta tapahtuu normaalin äitiysneuvolaseurannan ohella myös synnytyssairaalan äitiys- ja neurologisella poliklinikalla. Epilepsialääkitystä seurataan äidin verestä ja lääkitystä joudutaan usein lisäämään, varsinkin loppuraskauden aikana. Myös foolihapon käyttö alkuraskaudessa kuuluu hoitoon.

Epilepsiaa sairastava äiti synnyttää yleensä normaalisti alakautta. Synnytyksen jälkeen epilepsialääkitystä joudutaan usein vähentämään. Imetys onnistuu normaalisti, vaikka lääke erittyy maitoon.

Verenpainetauti

Verenpainetautia sairastavien olisi hyvä hakeutua tarkastukseen synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Tällöin tarkistetaan äidin yleisen terveydentilan ohella verenpainelääkitys, sillä kaikki verenpainelääkkeet eivät sovi raskauden aikana käytettäviksi. Tarpeen mukaan äiti käy myös sisätautilääkärin vastaanotolla. Yleensä raskauden takia verenpainelääkitystä ei tarvitse muuttaa. Verenpainetautiin liittyy herkemmin istukan vajaatoimintaongelmia. Myöskin riski pre eklampsian eli raskausmyrkytyksen kehittymiselle on lisääntynyt. Äiti kuuluu äitiyspoliklinikan seurantaan aivan alkuraskaudesta lähtien.

Taudin vaikeusasteesta ja raskauden myötä mahdollisesti kehittyvistä ongelmista riippuen tilaa seurataan poliklinikalla 1 - 4 viikon välein, alkuraskaudessa yleensä harvemmin. Myös tihennetty verenpainetason mittaaaminen on yleensä tarpeen joko neuvolassa tai kotimittarilla. Mikäli seurannan aikana ilmaantuu uhkaavaa vaaraa äidille tai sikiölle, äiti joutuu jäämään synnytysosastolle tehoseurantaan ja hoitoon. Synnytys joudutaan käynnistämään ennen laskettua aikaa, jos merkkejä äidin tai sikiön vaaratilanteesta ilmaantuu.

Lähteet

• Stakes: Meille tulee vauva. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1995 Saarikoski Seppo: Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy. Vammalan kirjapaino 1994 Eskola Kaarina, Hytönen Eeva. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY. Porvoo 1997 Orion. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala 1997Mikko Vienonen: Äitiyshuollon käsikirja. Lääkintöhallitus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990. Olli Simell. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino. Vammala 1997. Maija Haukkamaa. Obtetriikka. Kouvolan painotalo Oy. 1992. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä