Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Raskaudenaikaiset käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla neuvolassa

  • Helena Jauhiainen
Julkaistu 16.5.2008, tarkistettu 16.5.2008

Raskaudenaikaiset käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla neuvolassa

Raskauden aikana äiti käy neuvolassa terveydehoitajan vastaanotolla Stakesin eli Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen suositusten mukaan 7 - 10 kertaa. Alkuraskaudessa käyntejä on harvemmin ja loppuraskaudessa 1-2 viikon välein. Terveydenhoitaja seuraa raskauden edistymistä ja äidin vointia seurantatutkimusten ja keskustelun avulla. Puolisoiden olisi hyvä tulla yhdessä vastaanotolle, koska vastaanottokäynnit toimivat myös perhevalmennuksena. Vastaanotoilla tutkimusten ja keskustelun avulla lähestytään perheen muuttuvaa tilannetta molempien puolisoiden näkökulmasta ja valmentaudutaan lapsen syntymään ja perheen muuttuvaan tilanteeseen. Myös sosiaalisista etuuksista annetaan tietoa neuvolakäynneillä.

8. - 10. raskausviikko

Ensikäynnille neuvolaan varataan runsaasti aikaa, yleensä noin tunti. Ensikäynnillä tehtyjen tutkimusten ja kysymysten tarkoituksena on kartoittaa äidin yleistä terveydentilaa ja saada tietoa mahdollisista raskauteen ja synnytykseen vaikuttavaista riskitekijöistä.

Molemmat vanhemmat ovat tervetulleita neuvolakäynnille. Käynnillä keskustellaan raskaudesta, elämäntilanteesta ja kootaan yhdessä perheen voimavaroja uutta elämäntilannetta varten. Neuvolassa selvitetään yhdessä, miten vanhemmat ajattelevat raskauden muuttavan heidän elämäntilannettaan ja miten kiinteäksi ja toimivaksi vanhemmat kokevat parisuhteensa.

Ensimmäisellä neuvolakäynnillä käydään läpi myös perheen terveystottumukset, alkoholin käyttö, tupakointi, huumeet, rokotukset ja lääkkeet. Lisäksi keskustellaan ruokavaliosta, hampaiden hoidosta, liikuntatottumuksista, lihasten ja selän kunnosta, rintojen hoidosta, suolentoiminnasta ja sukupuoliyhdynnästä. Odottavan äidin on hyvä kertoa myös ennakkoasenteistaan raskauteen ja synnytykseen sekä peloistaan.

Neuvolakäynnillä tutkitaan myös äidin yleistila, rinnat, jalat ja suonikohjut. Keskustellaan alkuraskauden väsymyksestä ja levon merkityksestä, pahoinvoinnista ja oksentelusta sekä vaatetuksesta jajalkineista hyvän olon kannalta. Käynnillä mitataan äidin paino ja pituus (huomioidaan BMI eli paino-pituussuhde) sekä verenpaine. Tutkitaan kohdun koko, virtsan valkuainen ja sokeri sekä veren hemoglobiini.

Neuvolassa terveydenhoitaja informoi kaikista verinäytteistä (veriryhmä, Rh, veriryhmä vasta-aineet, kuppatauti, B-hepatiitti, HIV) ja näytteiden ottopaikoista sekä sikiöseulontatutkimuksista. Perhe saa neuvolasta kirjallisena tiedot siitä, mitä tutkimuksia raskauden aikana voidaan tehdä ja mitä niiden avulla voidaan havaita. Sikiötutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Äiti voi varata itse alkuraskauden ultraäänitutkimusajan joko terveyskeskuksesta tai synnytysairaalan äitiyspoliklinikalta paikallisten ohjeiden mukaan.

Terveydenhoitaja kertoo myös, mitä raskauteen liittyviä muutoksia äiti tulee ehkä havaitsemaan itsessään seuraavaan neuvolatapaamiseen mennessä. Lisäksi käydään läpi erilaisia normaaleja raskauteen ja kohdun kasvuun liittyviä tuntemuksia ja sovitaan seuraavasta ajasta neuvolalääkärille.

16. - 18. raskausviikko

Toisella neuvolakäynnillä mitataan verenpaine, paino sekä lasketaan viikoittainen painonnousu, tutkitaan kohdun kasvu ja sikiön sydänäänet. Terveydenhoitaja tutkii virtsanäytteen, veren hemoglobiinitason. Tarvittaessa äiti saa lähetteen laboratorioon, jossa tehdään yksilöllisiä lisätutkimuksia äidin kertomien oireiden selvittämiseksi. Tällaisia oireita voivat olla esim. verenvuodot, valkovuoto, tihentynyt virtsaamisen tarve ja häiritsevä väsymys. Tässä vaiheessa väistyy alkuraskauden väsymys ja alkaa useimmiten odottamisen mukava vaihe.

Perhe saa terveydenhoitajalta myös alustavaa tietoa raskauteen ja synnytykseen liittyvästä sosiaaliturvasta, kuten äitiysraha-, äitiyspakkaus- ja isyysloma-anomuksesta. Perhe voi tutustua myös Kelan internetsivuihin ja saada sieltä lisätietoa raskauteen ja synnytykseen liittyvistä etuuksista. Sosiaaliturva-asioihin liittyvä hakemusajankohta on seuraavalla käyntikerralla.

22. - 24. raskausviikko

Kolmannella neuvolakäynnilla terveydenhoitaja huomioi taas äidin psyykkisen ja fyysisen yleisvoinnin, hän kyselee perheen kuulumiset sekä koti- ja työolot. Jos isä on mukana, keskustellaan hänen tähänastisista tuntemuksistaan ja mieltä askarruttavista asioista. Neuvolakäynnillä huomioidaan erityisesti supistukset ja kerrotaan, minkälaiset sallitaan ja milloin on syytä huoleen. Huomioidaan myös painoon liittyvät muutokset, ulkoilu/liikunta, mahdollinen tarve tukiliiveihin, tukisukkiin sekä äidin omat henkilökohtaiset tarpeet.

Käynnillä mitataan verenpaine, paino, lasketaan viikottainen painonnousu, tutkitaan kohdun koon kasvu, sikiön sydänäänet ja sikiön liikkeet. Terveydenhoitaja kertoo, miten sikiön liikkeisiin tulisi suhtautua. Terveydenhoitaja tutkii veren hemoglobiinin, virtsan valkuaisen ja sokerin ja antaa samalla näytepurkin seuraavalle käyntikerralle, jolloin tutkitaan äidin keskivirtsanäyte. Lisäksi tarvittaessa voidaan tehdä oireenmukaisia yksilöllisiä tutkimuksia.

Neuvolakäynnillä terveydenhoitaja antaa todistukset äitiys-/erityisäitiys- vanhempainrahaa, äitiysavustusta ja lapsilisää varten, antaa vanhempainetuushakemuslomakkeet, ohjaa niiden täytössä.

Vuoden 2005 alusta myös äitiysraha sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen palkattomalla hoitovapaalla kartuttaa eläkettä. Lisää tietoa Kelan Lapsiin ja perheeseen liittyvästä toiminnasta saa tiedonhausta LInkit - Kansaneläkelaitoksen sivulta sekä eläkkeen kertymisestä lisätietoa saa myös tiedonhausta Linkit - Kuntien eläkevakuutuksen sivuilta.

Käynnin lopussa sovitaan seuraava käyntiaika lääkärin tarkastukseen.

32. ja 34. raskausviikot

Neljännellä neuvolakäynnillä kartoi tetaan taas äidin yleistila ja kysellään perheen kuulumiset. Terveydenhoitaja mitattaa äidiltä verenpaineen, painon ja laskee viikoittaisen painonnousun. Hän tutkii myös virtsasta valkuaisen, sokerin ja bakteerit sekä tarvittaessa veren hemoglobiinin. Hän mittaa kohdun koon, arvioi lapsiveden määrän, tarkastaa sikiön asennon ja kuuntelee sikiön sydänäänet.

Lisäksi tehdään oireenmukaisia lisätutkimuksia ja äiti saa ohjeet sikiön liiketarkkailusta. Sovitaan aika seuraavaa lääkärintarkastusta varten sekä varmistetaan perheen osallistuminen synnytysvalmennukseen.

Äiti ja tereveydenhoitaja keskustelevat supistuksista, päänsärystä, turvotuksista sekä niiden merkityksestä raskauden seurannassa. Lisäksi voidaan keskustella tähän raskauden vaiheeseen liittyvistä unihäiriöistä ja henkisestä valmistautumisesta äitiyteen, raskauteen ja synnytykseen.
Parisuhteeseen liittyvät kysymykset keskustellaan molempien vanhempien näkökulmasta, isovanhempien rooli ja heidän merkityksensä raskauden aikana on hyvä ottaa myös esille.

37. raskausviikko

Viidennellä neuvolakäynnillä kartoitetaan äidin yleistila. Keskustellaan tähän raskauden vaiheeseen liittyvistä tuntemuksista, kohdun supistuksista, turvotuksista, päänsäryistä, normaaleista elimistön muutoksista ja sikiön voinnista.

Terveydenhoitaja mittaa äidin verenpaineen, painon, laskee viikottaisen painonnousun ja tutkii kohdun kooon. Lisäksi hän tarkastaa sikiön asennon, sydänäänet ja sikiön liikkeet ja keskustellaan niiden muuttumisesta, arvioi lapsiveden määrää sekä mahdolliset äidin ihokutinat ja unihäiriöt.

Äitiä kannustetaan entistä enemmän tutustumaan lapseensa juttelemalla, laulamalla ja vatsaansa sivelemällä. Näillä keinoin äiti käynnistää varhainen vuorovaikutus lapseensa. Keskustellaan myös isän keinoista tutustua lapseen ja olla äidin tukena. Äidille kerrotaan levontarpeen lisääntymisestä ja liikunnan hyvistä vaikutuksista. Hänen kanssaan keskustellaan synnytykseen liittyvistä ajatuksista ja otetaan mahdollisesti puheeksi oman äidin synnytyskokemukset.

38. - 40. raskausviikko

Kuudennella neuvolakäynnillä terveydenhoitaja kartoittaa äidin yleistilan, mittaa verenpaineen ja painon, laskee viikottainen painonnousun, mittaa kohdun koon, lapsiveden määrän, kuuntelee sikiön sydänäänet, tarkastaa sikiön asento ja sikiön koon sekä arvioi kohdun kypsyyden synnytyksen käynnistymistä ajatellen. Lisäksi tutkitaan virtsasta valkuainen ja sokeri sekä tarvittaessa hemoglobiini.

Neuvolakäynnillä huomioidaan erityisesti kohdun supistukset, niiden tiheys ja voimakkuus sekä keskustellaan, miten niihin tulee suhtautua. Keskustellaan sairaalaan lähdöstä: milloin sinne lähdetään ja miten mennään. Lisäksi keskustellaan kotitilanteesta ja siitä, tarvitaanko synnytykseen esim. tukihenkilöä. Puhutaan myös tulevasta kotikäynnistä, jonka terveydenhoitaja tekee heti synnytyksen jälkeen.

40. - 42. raskausviikko

Jos laskettu aika on ylittynyt, äitiä ja vauvaa seurataan tarvittaessa useammin. Yliaikainen raskaus (12 päivää yli lasketun ajan) kuuluu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikan yliaikaisseurantaan. Tavallisesti terveydenhoitaja varaa sinne ajan, mutta äiti voi itsekin tilata ajan 1 - 2 päivää ennen määräaikaa.

Lähteet

  • Armanto ja Koistinen. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007
  • Kuopion kaupungin äitiysneuvolan käsikirja.
  • Synnytysopin perustiedot.Legekustannus Oy. 1992.
  • Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Oppaita 34. Gummerus kirjapaino Oy
  • Soiva. Synnytyopin oppikirja kätilöille.SHKS. WSOY 1973. Porvoo
  • Neuvolakirja. Orion. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala 1997.
  • Pelkonen. 1994. Lapsioerheiden voimavarat ja niiden vahvistaminen hoitotyön keinoin. Kuopion yliopiston julkaisuja. E. Yhteiskuntatieteet 18.
  • Vienonen (toim.) Äitiyshuollon käsikirja.Valtion painatuskeskus.1990.
© TerveSuomi.fi 2008Tietoja sivustosta