Keskenmenoriski on suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla naisilla. Raskauden aikana tupakoinnille altistuvat lapset hengittävät heikommin jo heti synnytyksen jälkeen ja heidän astmariskinsä on suurempi ennen kouluikää. Jos vanhemmat jatkavat tupakointia sisätiloissa lapsen synnyttyä astmariski ja hengitystieinfektiot lisääntyvät.

Väitöskirjan päätavoitteena oli tutkia raskaana olevien naisten tupakoinnin (aktiivinen ja passiivinen) ja lasten passiiviselle tupakoinnille altistumisen esiintyvyyttä, määreitä ja kansanterveydellistä merkitystä. 
 

Ennenaikaisen synnytyksen riski suuri

Äitiyshuollon raskaudenaikainen tupakoinnin lopettamisohjelma, Keuhkovammaliiton Pienet keuhkot työssä -kampanja, ei tehonnut toivotulla tavalla Kymin alueen (N=306) äiteihin. Porvoon alueen (N=152) äidit muodostivat vertailuaineiston. Raportoitu tupakoinnin lopettaminen varmistettiin hiusten nikotiinipitoisuudella. Kymin äideistä lopetti 19 ja vertailuryhmästä 14,5 prosenttia. Vaikutus ei ollut niin hyvä kuin oli toivottu. 

Tulokset osoittavat, että aktiivisen ja passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi raskauden aikana ja varhaislapsuudessa tarvitaan paljon lisäponnistuksia. Jotta tulevat äidit eivät tupakoisi, tupakoinnin vastaisten toimien tulisi kohdistua jo nuoriin tyttöihin, poikia unohtamatta. 
 

Tiedon jakaminen ei riitä

Eri maissa ja kulttuureissa kehitettyjä opetusohjelmia ei välttämättä kannata soveltaa toiseen ympäristöön. Tehokkaassa raskaudenaikaisessa tupakoinnin ehkäisyohjelmassa tarvitaan muutakin kuin tiedon jakamista ja tupakoinnin lopettamisesta muistuttamista. Terveydenhoitajien tulisi tarjota tuleville äideille ja heidän puolisoilleen enemmän tukea ja ohjausta tupakoinnin lopettamiseksi. Puolison tupakointitottumuksilla ja tuella on hyvin suuri vaikutus äidin tupakointiin ja tupakoinnin lopettamisen onnistumiseen.
 

Tilastoja

Stakesin vuosien 19871997 syntymärekisteriaineistoon perustuen, noin 15 prosenttia raskaana olevista naisista tupakoi säännöllisesti ja tämä osuus säilyi likimain muuttumattomana koko kymmenvuotisjakson. Tupakointi vaihteli selvästi eri väestöryhmien kesken. Vuonna 1997 raskaudenaikainen tupakointi oli hälyttävän yleistä alle 20-vuotiaiden (37 %), naimattomien (30 %), vähän koulutettujen (25 %) ja Pohjois-Suomessa asuvien (20 %) keskuudessa.

Satunnaisotoksena valituille 16-vuotiaiden espoolaislasten vanhemmille suunnatussa postikysely-aineistossa 39 prosentissa perheistä toinen tai molemmat vanhemmista tupakoivat. Neljännes tupakoivien vanhempien lapsista (10 % kaikista lapsista) altistui tupakansavulle kotona 1990-luvun alussa. Vanhempien alhainen koulutus ja yksinhuoltajuus lisäsivät altistumisen todennäköisyyttä. Sitä vastoi astma ja allergia vähensivät altistumisen todennäköisyyttä. Alle kaksivuotiaat lapset altistuivat vähemmän kuin 37-vuotiaat.

Lähdeluettelo:
Dolan-Mullen P., Ramirez G., Groff J. A meta-analysis of randomized trials of prenatal smoking cessation interventions. Am J Obstet Gynecol 1994;171:1328-34.

Haug K., Aaro LE., Fugelli P. Smoking habits in early pregnancy and attitudes towards smoking cessation among pregnant women and their partners. Fam Pract 1992;9:494-9.

Hjalmarson AIM., Hahn L., Svanberg B. Stopping smoking in pregnancy: effect of self-help manual in controlled trial. Br J Obstet Gynaecol 1991;98:260-4. 

Lowe JB., Balande KB., Clare G. Evaluation of antenatal smoking cessation programs for pregnant women. Aust N Z J Public Health 1998;22:55-9.

Wakefield M., Jones W. Effects of smoking cessation program for pregnant women and their partners attending a public hospital antenatal clinic. Aust NZ J Public Health 1998;22:313-20.

Walsh R., Redman S., Brinsmead MW., Byrne JM., Melmeth A. Smoking cessation program at a public antenatal clinic. Am J Public Health 1997;87:1201-4.

Windsor RA., Orleans CA. Guidelines and methodological standards for smoking cessation intervention research among pregnant women: improving the science and art. Health Educ Q 1986;13:131-61.

Windsor RA. Lowe J., Perkins LL., Smith-Yoder, Artz L., Crawford M., Amburgy K., Boyd NR. Health education for pregnant smokers: its behavioral impact and cost benefit. Am J Public Health 1993;83:201-6.