Apunavigaatio
Leivänmurupolku
vertebrates
Taulukko 5. Tietoja immunoglobuliini- ja immunoseerumivalmisteista
Tietoja immunoglobuliini- ja immunoseerumivalmisteista.
Ketkä Suomessa syövät silakkaa?
Suomalainen syö kala-aterian Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 2002 -tutkimuksen mukaan yleisimmin kerran viikossa. Kalaruokien keskimääräinen viikkokulutus on FINRAVINTO 2002 -tutkimuksen mukaan n. 200–300 g. Yli 45-vuotiaat...
Tieto työnä Mikä uuvuttaa? Mistä voimavaroja?
Tietotekninen työ on vaativaa, kiireistä ja henkisesti kuormittavaa. Siihen sisältyy monenlaisia epävarmuustekijöitä. Alan ammattilaisilla on kuitenkin voimavarojensa puolesta hyvät edellytykset työhönsä ja myös keskimääräistä paremmat mahdollisuudet kehittyä siinä. Jaksamista kuormittavat suuren työmäärän ohella vaikeus irtautua työasioista, palautteen ja tuen puute sekä johtamiseen liittyvät asiat.
Metsämyyrien ja myyräkuumeen esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa
Metsämyyrä on myyräkuumeen aiheuttavan Puumala-viruksen isäntälaji. Metsämyyrä on levinnyt suurimpaan osaan Eurooppaa – vain pohjoisimmasta Lapista ja Välimeren rantamilta laji puuttuu.
Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelma käynnissä
Tämän vuoden alussa alkanut Suomen Akatemian Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelma (MICMAN) tuottaa uutta tietoa mikrobien ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Tarkoitus on hyödyntää sitä niin terveyden ylläpidossa kuin...
Rabiesjäljitys Ranskassa: laittomasti maahantuotu koira aloitti tartuntaketjun
Helmikuussa 2008 ranskalaiset viranomaiset saivat tiedon Pariisin lähiössä asuneen koiranpennun rabiestartunnasta. Koira oli purrut omistajaansa ja tämän naapuria. Rabiestestissä todettiin afrikkalainen, Marokossa esiintyvä rabiesvirustyyppi, vaikka...
Sanasto ja nimet
Korjaus Elintarviketaulukkoon: Kirjolohen tieteellinen nimi on Oncorhynchus mykiss.
H5N1 lintuinfluenssatilanne maailmassa
Vuonna 2007 H5N1 lintuinfluenssavirus on aiheuttanut 86 ihmistapausta, joista 59 (69 %) on johtanut potilaan kuolemaan. Tapauksia todettiin 5 maassa, jossa H5N1 virus on ennenkin tarttunut ihmisiin (Egypti, Indonesia, Kamputsea, Kiina ja Vietnam).
Pernarutto suomalaisella naudalla
Eteläsuomalaisen tilan 1,5-vuotias nauta kuoli lokakuussa pernaruttoon. Kuoleman syy varmistui marraskuussa bakteriologisen viljelytutkimuksen perusteella. Diagnoosin varmistuminen kesti tässä tapauksessa neljä viikkoa.
Eläimen ja ihmisen yhteiset taudinaiheuttajat: Epidemiaselvitykset monialaisessa yhteistyössä
Joulukuussa 2005 todettiin sekä ihmisen että eläinten pernaruttotartunta pohjois-italialaisella maatilalla. Karjankasvattaja oli teurastanut sonnin, ja muutaman päivän kuluttua teurastuksesta naudan veren kanssa kosketuksessa...