Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

Leivänmurupolku

equilibrium

Show only results in:Finnish Swedish English

Search results

50 hits

pages

Liikunta

Liikunta parantaa yleiskuntoa ja insuliiniherkkyyttä ja tuo fyysistä hyvinvointia ja psyykkistä mielihyvää. Säännöllinen liikunta on siksi suositeltavaa. Diabeetikko voi harrastaa pitkäkestoista liikuntaa ja osallistua esimerkiksi vaelluksille ja laturetkille turvallisesti. Näissäkin tilanteissa suunnitelmallisuus takaa turvallisuuden.

Diabetesliitto
20.12.2005 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Raskauden suunnittelu ja raskaus

Diabeteksen hoidon tavoitteena on hyvä verensokerin tasapaino ennen raskautta ja koko raskauden ajan. Liiallisella diabeteksesta huolestumisella ja vaikealla hoidon teknologialla ei kuitenkaan pitäisi turmella raskauden ainutlaatuisia kokemuksia.

Diabetesliitto
20.12.2005 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Lisäsairaudet

Tyypin 1 diabeteksen hyvällä hoidolla estetään diabeteksen lisäsairauksien ilmeneminen tai ainakin vähennetään niiden ilmaantuvuutta. Koska hyvä hoito ei kaikille aina onnistu, lisäsairauksien, kuten retino-, neuro- ja nefropatian varhainen tunnistaminen on myös tärkeätä. Lisäsairauksien etenemistä voidaan hidastaa parantamalla hoitotasapainoa ja eräillä muilla toimilla. Lisäsairauksien riskiä arvioitaessa on verensokeritason lisäksi otettava huomioon verisuonisairauksien vaaratekijät. Lisäsairauksien seulonta kuuluu diabetesta hoitavalle lääkärille. Tämä arviointi on tehtävä kerran vuodessa.

Diabetesliitto
20.12.2005 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Hoidonohjaus

Hoidonohjaus on olennainen osa hoitoa, ja se sisältyy kaikkiin ammatillisiin kontakteihin, joissa diabeetikko tavataan. Hoidonohjaus on jatkuvaa ja suunnitelmallista, ja se etenee ajankohtaisen tilanteen mukaan. Hyvä hoidonohjaus perustuu nykyaikaisiin oppimisen ja ohjaamisen periaatteisiin ja soveltaa eri kohderyhmille ja yksilöille sopivia menetelmiä ja lähestymistapoja. Tavoitteena on, että diabeetikosta tulee oman hoitonsa paras asiantuntija.

Diabetesliitto
20.12.2005 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Aikuistyypin diabetes

Aikuistyypin diabeteksen kehittyminen vie vuosia ja siinä voidaan erottaa kolme eri vaihetta.

Diabetesliitto
1.1.1999 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Johdanto

Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta sairastavia on Suomessa hieman yli 31 000. Joka vuosi tautiin sairastuu noin 800 suomalaista, joista alle 16-vuotiaita on 450. Nykyiset hoitomuodot tarjoavat diabeetikolle mahdollisuuden normaalimittaiseen ja täysipainoiseen elämään. Nykytietämyksen mukaan diabeetikon hyvä hoitotasapaino estää taudille luonteenomaisten lisäsairauksien kehittymistä ja hidastaa niiden pahenemista. Edelleen vain vähemmistö diabeetikoista on hyvässä hoitotasapainossa, eikä tuoreiden selvitysten mukaan hoitotasapaino ole 2000-luvulla parantunut.

Diabetesliitto
20.12.2005 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Erityistilanteet

Ketoasidoosin syy on aina insuliinin puute. Hyperglykemian syntyyn vaikuttaa lisäksi insuliiniantagonistien (glukagonin, kortisolin, katekoliamiinien ja kasvuhormonin) lisääntynyt eritys. Ketoasidoosin hoidossa on keskeistä asianmukaisesti toteutettu nesteytys, insuliininpuutteen korvaus ja laukaisevan tekijän (esimerkiksi infektion) hoito.

Diabetesliitto
20.12.2005 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Ruokavalio

Tyypin 1 diabeetikolle oleellista on ruuan verensokeria nostavan vaikutuksen (erityisesti hiilihydraattimäärän) ja insuliinin verensokeria laskevan vaikutuksen yhteensovittaminen. Monipuolinen, koko väestölle suositeltu ruoka ja säännöllinen ateriarytmi sopivat parhaiten myös diabeetikolle. Erityistuotteita ei tarvita. Ruokavalio on mahdollista toteuttaa erilaisissa oloissa ja erilaisiin ruokakulttuureihin kuuluvilla ruuilla, myös kasvisruualla.

Diabetesliitto
20.12.2005 → (asiantuntijat (ammattilaisryhmä))
information page

Liikuntaharjoittelun vaikutukset iäkkäiden naisten lonkkamurtumien riskitekijöihin

Iäkkäiden lonkkamurtumat muodostavat merkittävän kansanterveydellisen ongelman. Murtuman taustalla ei ole ainoastaan luun haurastuminen, vaan oleellisesti myös monet kaatumistaipumusta lisäävät tekijät, kuten heikentynyt tasapaino, lisääntynyt huojunta seisoessa, alentuntu jalkojen voimantuotto, hidastunut kävelynopeus ja ylipäätänsä vähäinen liikunta-aktiivisuus.

UKK-instituutti
1.1.2007 → (fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym.), (th-henkilöstö), (urheilu- ja liikunnanohjaajat)
news

Terveyskuntoa mittaavat testit keski-ikäisille

UKK-terveyskuntotestit kertovat terveyskunnon eri ulottuvuuksista ja osatekijöistä.

UKK-instituutti
1.1.2000 → (asiantuntijat), (kansalaiset)
test
50 hits

pages

© TerveSuomi.fi 2008About us