Apunavigaatio
Hepatiitti A
Hepatiitti A
Mikä on hepatiitti A?
Hepatiitti A on viruksen (HAV) aiheuttama
maksatulehdus, jonka vanha nimitys on tarttuva keltatauti. HAV
kuuluu picornavirusten ryhmään. Hepatiitti A on yleinen ns. huonon
hygienian maissa. Euroopassa hepatiitti A:n tartuntavaara on
keskisuuri Turkissa, Itä-Euroopan maissa, myös Baltiassa ja
Balkanilla.
Mitä oireita hepatiitti A aiheuttaa?
Aika hepatiitti A:n tarttumisesta ensioireisiin
on 15─50 vuorokautta. Hepatiitti A alkaa äkillisesti, ja
yleensä ensimmäiset oireet ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi.
Sairastuneella on myös kuumetta ja vatsakipua. Iho ja silmän
kovakalvot muuttuvat keltaisiksi muutaman päivän kuluttua
ensioireista. Keltaisuus johtuu bilirubiinista, joka on
hemoglobiinin hajoamistuote, ja jota tulehtunut maksa ei pysty
hajottamaan edelleen. Pienillä lapsilla tauti on usein täysin
oireeton. Vakavan maksatulehduksen riski lisääntyy iän kasvaessa;
tauti johtaa kuitenkin erittäin harvoin kuolemaan.
Miten tartunta saadaan?
Hepatiitti A -virusta erittyy erittäin
runsaasti ulosteeseen jo viikko ennen sairauden oireita (kaksi viikkoa ennen keltaisuuden alkua) ja vielä noin
viikon ajan keltaisuuden alusta. Mikäli sairastunut ei noudata
hyvää käsihygieniaa virus leviää ulosteeseen kosketuksissa olleiden
käsien kautta elintarvikkeisiin tai veteen, joiden välityksellä
tartunta leviää edelleen. Virus voi levitä myös kosketustartuntana
suoraan henkilöstä toiseen ja WC-tilojen kautta. Äyriäisissä, esim.
simpukoissa ja ostereissa voi olla virusta suuria määriä, jos
niiden viljelmät sijaitsevat lähellä viemärivesien poistoputkia.
Suonensisäisten huumeiden käyttäjillä tartunta myös
pistosvälineiden välityksellä on mahdollinen.
Miten tartunta todetaan?
Hepatiitti A voidaan todeta mittaamalla veressä
olevia vasta-aineita. Tuoreessa hepatiitti A:ssa IgM-luokan
vasta-aineet ovat koholla ja maksan toimintakokeista S-ALAT ja
S-ASAT arvot nousevat. Sairastettu hepatiitti A antaa elinikäisen
suojan ja IgG-luokan vasta-aineita voidaan mitata vuosien
kuluttuakin.
Miten hepatiitti A:ta hoidetaan?
Hepatiitti A:han ei ole olemassa
täsmälääkitystä. Joskus sairastunutta joudutaan hoitamaan
sairaalassa. Tauti parantuu itsestään, vaikka aikuisella
toipumiseen voi kulua kuukausiakin. A-hepatiittiin sairastunut ei
jää koskaan taudin kantajaksi.
Miten tartuntaa voi ehkäistä?
Rokotus
Hepatiitti A -rokotus antaa hyvän suojan.
Rokotusannoksia annetaan kaksi 6─12 kuukauden välein, jolloin
rokotteen antama suoja on hyvin pitkä, ainakin 20 vuotta.
Gammaglobuliini antaa lyhyen, 1─2 kuukauden ja noin
70─80 prosenttisen suojan. Rokotukset suojaavat hepatiitti
A:lta, vaikka ne annettaisiin juuri ennen matkustamista. Suomessa
hepatiitti A -rokotus annetaan osana yleistä rokotusohjelmaa
suonensisäisten huumeenkäyttäjille ja heidän lähikontakteilleen
sekä verenvuototauteja sairastaville, jotka saavat plasmaperäisiä
verituotteita. Rokotuksista voi kysyä neuvoa omasta
terveyskeskuksesta.
Käsihygienia ja ruokailu
Matkustettaessa kädet kannattaa pestä aina
WC:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Kypsentämättömän ruuan
ja erityisesti raakojen äyriäisten syömistä kannattaa välttää.
Pullotettu juomavesi on hyvä ostaa kaupasta. Ravintoloissa ja
kahviloissa juomiin ei kannata pyytää jääpaloja.
Hepatiitti A Suomessa
Hepatiitti A oli yleinen tauti Suomessa ennen
1960-lukua. 1940-luvun jälkeen syntyneet ovat harvoin sairastaneet
hepatiitti A:ta lapsuudessaan. Vesi- ja viemärijohtojärjestelmien
ja yleisen hygienian parantuminen vähensi hepatiitti A:n
esiintyvyyttä. Nykyään noin 10─40 suomalaista matkailijaa saa
vuosittain hepatiitti A:n ulkomailta tuliaisina. Suomessa oli
suonensisäisten huumeenkäyttäjien epidemiat vuosina 1994─1995
ja 2002─2003, jolloin muutama sata henkilöä sairastui
hepatiitti A:han.
Lisätietoa:
Ajankohtaiset luvut tartuntatautirekisteri http://www3.ktl.fi/
Matkailijan terveysopas 2007: Hepatiitti A
Matkailijan terveysopas 2007: Kuva: Hepatiitti A -virusinfektion esiintyvyys maailmassa vuonna 2005.
Rokottajan käsikirja 2005: Hepatiitti A-rokotteet:
Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto
Infe@ktl.fiinformation page
guide
news
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä
- Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus
- Uutta tietoa naisten syöpien ehkäisystä
organizational info
magazine article
- Leipureilla on suurin vaara saada ammattiastma
- Homeet aiheuttavat diagnostisia ongelmia
- Aterianjälkeinen kohonnut veren glukoosi - itsenäinen sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden vaaratekijä