Publisher

National Public Health Institute
Original page

(diagnostiikka), disease transmission, hepatitis b, hepatitis b vaccines, prevalence, prophylaxis, symptoms

Julkaistu 17.10.2007

Mikä on hepatiitti B?

Hepatiitti B on viruksen (HBV) aiheuttama maksatulehdus. HBV kuuluu hepadnavirusten perheeseen. Ihmisen hepatiitti B -virus ei luonnossa aiheuta tautia muille eläimille, eivätkä muiden lajien HB-virukset tartu ihmiseen.

Mitä oireita hepatiitti B -virusinfektio aiheuttaa?

Akuutti infektio
Hepatiitti B:n itämisaika on pitkä, tavallisesti 2─3 kuukautta. Suurin osa, noin 60 prosenttia, hepatiitti B infektioista on oireettomia. Tartunnan saaneista 40 prosenttia saa eriasteisia oireita. Yleensä oireina ovat ensin pahoinvointi, ripuli, oksentelu tai vatsakipu. Myös lihas- tai nivelkipuja voi esiintyä. Muutaman päivän kuluttua virtsa tummentuu ja ulosteen väri muuttuu vaaleaksi. Sen jälkeen ilmaantuu ihon ja silmien kovakalvojen keltaisuutta eli ikterusta.

Äkillisessä maksatulehduksessa oireet häviävät yleensä parissa viikossa ja maksan toimintaa seuraavat laboratoriokokeet normalisoituvat muutamassa kuukaudessa. Sairastuneista 0,8 prosentilla hepatiitti B- virusinfektio muuttuu fulminantiksi, eli äkillisesti hyvin voimakasoireiseksi. Tällöin maksa menee muutamassa päivässä kuolioon. Fulminantin hepatiitin ennuste on huono, kuolevuus on 60─80 prosenttia.

Krooninen infektio
Kroonisessa infektiossa laboratorioarvot (S-ALAT) ovat vuoden kuluttua akuutin infektion alusta edelleen koholla. Krooninen HBV-infektio johtaa 20─30 prosentissa maksakirroosiin ja joka sadas HBV-kantaja sairastuu maksasyöpään. Maksasyövän riski on yli 200-kertainen normaali väestöön verrattuna. Kroonista hepatiitti B -infektiota sairastavat ovat myös viruksen pysyviä kantajia.

Hepatiitti B -viruksen kantajuus
Noin viisi prosenttia hepatiitti B -tartunnan saaneista jää pysyvästi viruksen kantajaksi, ja he voivat tartuttaa tautia edelleen. Synnytyksen tai imetyksen yhteydessä tartunnan saaneista lapsista 10─90 prosenttia jää taudin kantajiksi, riippuen siitä kuinka tartuttava äiti on.

Miten hepatiitti B -tartunta todetaan?

Hepatiitti B -tartunta voidaan todeta verikokeilla. HBcAb (ydinvasta-aine) on aina positiivinen hepatiitti B:n sairastaneella. Jos HBsAg (viruksen pinta-antigeeni) on positiivinen vielä 6 kuukauden kuluttua akuutin sairauden alusta, on sairastunut jäänyt viruksen kantajaksi. Jos kantajalla HBeAg on positiivinen, hän on erityisen tartuttava.

S-ALAT -laboratoriokoe on koholla sekä akuuttia että kroonista hepatiittia sairastavalla. Maksan koepalanäytteellä voidaan todeta, onko HBV-kantajalla krooninen maksatulehdus. Mahdollinen kirroosi tai maksasyöpä voidaan todeta ultraäänen ja koepalanäytteiden avulla.

Miten hepatiitti B tarttuu?

Hepatiitti B tarttuu veren ja eritteiden välityksellä. Hepatiitti B voi tarttua äidistä lapseen synnytyksen tai imetyksen aikana. Se tarttuu suonensisäisiä huumeita käyttävien keskuudessa likaisten huumeneulojen ja -ruiskujen välityksellä. Seksissä tartunta voi tapahtua joko pienten verimäärien tai siemennesteen sekä emätineritteen välityksellä. Virusta on todettu myös virtsassa, syljessä ja kyynelnesteessä.

Miten hepatiitti B:tä hoidetaan?

Akuutti hepatiitti B parantuu yleensä itsestään. Alkuvaiheessa lepo, sairausloma ja fyysisen rasituksen välttäminen on tarpeen. Alkoholia ja maksaa rasittavia lääkkeitä tulisi välttää. Hyvin voimakasoireista (fulminanttia) hepatiittia sairastava henkilö hoidetaan sairaalassa teho-osastolla.

Kroonisen hepatiitti B:n hoitotulokset ovat vaatimattomia, sillä vain noin 5─25 prosenttia hoidetuista saa suotuisan vasteen nykylääkityksellä. Suomessa B-hepatiitin hoito keskitetään yliopistosairaaloihin.

Miten hepatiitti B -virusinfektiota voi ehkäistä?

Terveysneuvonta ja rokotus

Hepatiitti B:hen sairastanut saa yksityiskohtaiset ohjeet tartunnan ehkäisystä joko hoitopaikasta tai omasta terveyskeskuksesta. Terveydenhuoltoon mennessä on hyvä mainita sairastamastaan hepatiitti B:stä.

Hepatiitti B- rokote antaa hyvän suojan. Rokotussarjaan kuuluu kolme rokotusannosta, jotka annetaan 0, 1 ja 6 kuukauden välein. Rokotus antaa suojaa vasta kahden annoksen jälkeen. Noin 90 prosenttia rokotetuista saa elinikäisen suojan. Rokote voidaan antaa jo vastasyntyneelle. Rokote on ilmainen esim. hepatiitti B -kantajan perheenjäsenille ja suonensisäisten huumeiden käyttäjille ja heidän lähikontakteilleen. Terveysneuvontaa saa omasta terveyskeskuksesta tai huumeidenkäyttäjille tarkoitetuista Terveysneuvontapisteistä.

Kansanterveyslaitoksen suositus hepatiittirokotteiden kohderyhmiksi yleisen rokotusohjelman osana

Kondomi suojaa seksitartunnoilta. Ulkomailla kannattaa välttää tatuointien ottamista ja huumeiden käyttöä yhteisillä välineillä. Ulkomaille matkustavalle suositellaan hepatiitti B -rokotusta silloin kun matka kohdistuu pitkäksi aikaa korkean esiintyvyyden maahan, etenkin ns. kyläily- ja seikkailumatkailijoille.

Kuva: Matkailijan terveysopas 2007: Hepatiitti B:n esiintymisalueet


Pistostapaturma

Rokotukset voidaan aloittaa pistostapaturmien ja muiden tapaturmaisten verikontaktien jälkeenkin, hepatiitti B:n pitkän itämisajan vuoksi. Hepatiitti B:tä vastaan on olemassa myös ns. hyperimmunoglobuliinia (HBIG), jota annetaan pistostapaturman jälkeen, jos lähde on varmistettu hepatiitti B:n kantajaksi. Jos pistos tapahtuu löytöneulan esim. roskakorissa, hiekkalaatikossa tai maassa olleen neulan välityksellä, aloitetaan hepatiitti-B rokotussarja, mutta ei anneta HBIG:tä.

Ohje: Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan Veren välityksellä tarttuvat taudit työelämässä (STM Oppaita 1997:8) työperäisten tartuntojen vähentämiseksi.

Hepatiitti B maailmalla ja Suomessa

Hepatiitti B on useissa Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa hyperendeeminen, eli näissä maissa hepatiitti B:n kantajia on yli kahdeksan prosenttia väestöstä. Hyperendeemisillä alueilla tärkein tartuntareitti on äidistä lapseen.

Suomessa hepatiitti B:n kantajia on noin 0,1 prosenttia suomalaisesta kantaväestöstä. Suomessa suurin osa tartunnoista tapahtuu huumeidenkäytön ja seksin välityksellä. Suomessa todetaan noin 40─250 akuuttia ja 250─350 kroonista hepatiitti B -infektiota vuosittain.

Lisätietoa

Ajankohtaiset luvut tartuntatautirekisteri http://www3.ktl.fi/

Matkailijan terveysopas 2007: Hepatiitti B

Rokottajan käsikirja 2005: Hepatiitti B -rokotteet

Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto

infe@ktl.fi