Apunavigaatio
Hepatiitti A -rokotteet
- Nohynek, Hanna
Hepatiitti A -rokotteet
Kauppanimi ja myyntiluvan haltija
Suomessa käytössä olevat A-hepatiittirokotteet on lueteltu taulukossa 27.
Havrix 1440 ELISA U/ml; GlaxoSmithKline, Belgia.
Epaxal; Berna, Italia.
Pakkaus
Epaxal: Rokote on kerta-annosruiskuissa 1 × 0,5 ml:n pakkauksissa.
Havrix 1440 ELISA U/ml: Rokote on pakattu 1 × 1 ml:n, 10 × 1 ml:n ja 1 × 0,5 ml:n (lasten annos) kerta-annosruiskuihin.
Säilytys
Rokote on säilytettävä +2-+8 °C:n lämpötilassa. Jäätyminen tuhoaa rokotteen.
Koostumus
Havrix 1440 ELISA U/ml: Yksi annos (1 ml tai 0,5 ml) rokotetta sisältää immunogeenina alumiinihydroksidiin adsorboituja ihmisen diploidisoluissa viljeltyjä, puhdistettuja ja formaldehydillä tapettuja (inaktivoituja) hepatiitti A -viruksia sekä säilytysaineena fenoksietanolia ja formaldehydia.
Epaxal: Yksi annos (0,5 ml) sisältää influenssaviruksen virosomeihin adsorboitua ihmisen diploidisoluissa viljeltyjä, hepatiitti A -viruksia. Epaxal-rokotteen tuotantoprosessissa on käytetty kananmunaa ja fosfolipidejä (lesitiiniä ja kefaliinia).
Käyttöaiheet
Rokotteet on tarkoitettu immunisointiin A-hepatiittia vastaan henkilöille, jotka matkustavat endeemiselle alueelle tai jotka muuten tarvitsevat suojaa hepatiitti A -virustartuntaa vastaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan hepatiitti A -rokote annetaan yleisen rokotusohjelman osana ruiskuhuumeita käyttäville ja heidän lähikontakteilleen sekä plasmaperäistä valmistetta saaville verenvuototautia saaville. Mikäli henkilöä ei ole jo aiemmin rokotettu hepatiitti B -rokotteella, voidaan käyttää hepatiitti A ja B -rokotetta.
Hepatiitti A -rokotetta suositellaan niille, joille maksatulehduksesta voi olla tavallista vakavammat seuraukset (kroonista maksasairautta sairastavat, hepatiitti C ja hepatiitti B -viruksen kantajat). Tietyissä työpaikoissa saattaa myös olla tavanomaista suurempi mahdollisuus altistua hepatiitti A -tartunnalle. Vaippaikäisiä hoitavissa päivähoitopaikoissa, pakolaiskeskuksissa tai jätevesilaitoksilla työskenteleville saattaa rokotuksesta olla hyötyä.
Käyttövalmiiksi saattaminen
Havrix 1440 ELISA U/ml: Rokotetta on ravistettava huolellisesti ennen käyttöä, kunnes siitä syntyy tasainen, heikosti opalisoiva, väritön suspensio.
Epaxal: Rokote on sellaisenaan käyttövalmis, kirkas väritön neste, joka on injisoitava heti kerta-annospakkauksen avaamisen jälkeen.
Annostus ja antotapa
Havrix 1440 ELISA U/ml: 16 vuotta täyttäneille annetaan yksi 1 ml:n annos ja 1-15-vuotiaille 0,5 ml:n annos. Tehosteannos annetaan 6-12 kk:n kuluttua. Havrix 1440 ELISA U/ml -rokote pistetään lihakseen (i.m.), mieluiten olkavarren lihakseen tai pienille lapsille reisilihakseen.
Epaxal: Aikuisille ja yksi vuotta täyttäneille lapsille annetaan 0,5 ml:n annos, joka tehostetaan 6-12 kk:n kuluttua. Epaxal-rokote pistetään lihakseen (i.m.), mieluiten olkavarren lihakseen. Epaxal-rokote voidaan pistää myös ihon alle (s.c.) olkavarteen, jos verenhyytymistoiminto on heikentynyt.
Suojateho
Havrix 1440 ELISA U/ml ja Epaxal: Vasta-aineet ovat yli 80 %:lla rokotetuista suojaavalla tasolla kahden viikon kuluttua ja yli 90 %:lla kuukauden kuluttua rokotuksesta. Rokotteet tulisi antaa mielellään vähintään kaksi viikkoa ennen matkalle lähtöä. Perusrokotuksen (kaksi annosta) jälkeen suojan kesto on ainakin kymmenen vuotta, ennustemallien mukaan 20 vuotta. Havrix 720 ELISA-yksikköä saaneilla rokotetuilla (kolmen rokotteen sarja) tehosteväli on myös sama.
Haittavaikutukset
Rokotetuista noin 15 prosentille ilmaantuu vuorokaudessa ohimeneviä, lieviä paikallisia oireita ja noin 20 prosentille lievää päänsärkyä, väsymystä ja kuumetta. Vakavat haittavaikutukset ovat erittäin harvinaisia. Haittavaikutusten määrä pienenee seuraavien rokoteannosten myötä. Epaxal näyttää aiheuttavan haittavaikutuksia harvemmin kuin alumiiniadjuvanttiin adsorboidut rokotteet.
Varotoimet ja vasta-aiheet
Yleiset vasta-aiheet. Rokotteiden mahdollisia vaikutuksia sikiön kehitykseen ei ole tutkittu. Rokote voidaan kuitenkin antaa raskaana olevalle, jos taudin riski arvioidaan suureksi (esim. matkustaminen ja epidemiatilanteet).
Lisätietoja
Hepatiitti A on saastuneen ravinnon tai juomaveden välityksellä tarttuva infektio, mutta virus voi tarttua myös henkilöstä toiseen. Hepatiitti A on tavallinen kehitysmaissa, Baltiassa ja entisissä IVY-maissa. Se ei ole harvinainen myöskään Itä- ja Etelä-Euroopassa. Vielä 1950-luvulla tauti oli tavallinen Suomessa, mutta parantuneen hygienian vaikutuksesta se on nykyisin harvinainen ( kuva 12). 1940-luvun jälkeen syntyneillä on harvoin luonnollinen immuniteetti hepatiitti A:ta vastaan. Ulkomailla saatu tartunta voi Suomessakin levitä lähikontakteihin ja johtaa hepatiitti A -tartuntaryppäisiin. Varsinkin pienet, vaippaikäiset lapset toimivat usein tartunnan lähteinä.
Suomessa todettiin vuosina 1994 ja 2002 lähinnä ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa levinneet A-hepatiittiepidemiat. Vuonna 2002 pääkaupunkiseudulla onnistuttiin terveysneuvontapisteissä toteutetuilla joukkorokotuksilla rajoittamaan epidemian leviämistä heidän keskuudessaan.
Infektio aiheuttaa useimmille aikuisille selviä kliinisiä oireita, joiden vaikeusaste vaihtelee. Pahimmassa tapauksessa voi kehittyä vaikea, jopa kuolemaan johtava maksatulehdus. Pienillä lapsilla infektio on useimmiten oireeton. Kroonista infektiota hepatiitti B:n tai C:n tapaan ei kehity. Ennen altistusta annetulla gammaglobuliini-injektiolla (2 ml) saadaan noin 80 %:n suoja noin 2-4 kk:n ajaksi. Gammaglobuliinia voidaan käyttää rokotuksen vaihtoehtona epidemiatilanteessa, kun halutaan nopeasti suojata suurehko joukko henkilöitä tartunnalta.
guide
information page
magazine article
- Rokotusohjelma uudistuu vuoden 2005 alussa
- Ylikuormittavatko yhdistelmärokotteet lapsen immuunijärjestelmää?
- Uusi lasten ja nuorten rokotusohjelma käyttöön 1.1.2005