Publisher

National Public Health Institute

Rokotusohjelmaa uudistettaessa arvioitiin nykyisen hepatiitti B -rokotusohjelman toimivuutta. Tarkoituksena oli selvittää perusväestön riskiä saada hepatiitti B, epidemiologiaa riskiryhmissä ja riskiryhmien rokotuskattavuutta sekä osuvuutta. Lisäksi kartoitettiin yleisen ohjelman ulkopuolisen, yleiseen ohjelmaan verrattuna noin kymmenkertaisen rokotteenkäytön kohderyhmiä. Selvityksen valossa riskiryhmiin suunnattu hepatiitti B -rokotusohjelma toimii varsin hyvin.

Suomessa akuuttien hepatiitti B -tapausten määrä on laskenut viime vuosina selvästi. Suomalaisperäisessä väestössä krooninen kantajuus on nyt tehdyn serologisen kartoituksen mukaan noin 0,23 prosenttia, josta voidaan laskea, että kantajia on noin 12 000. Ulkomaalaisperäisessä väestössä on kantajia laskennallisesti 4,2 prosenttia, kun kunkin syntymämaan kantajuusprevalenssi otetaan huomioon. Heissä arvioitiin täten olevan noin 6 400 kantajaa.

Ruiskuhuumeiden käyttäjien tilanne kohentunut

Viime vuosien vähentyneet tapaukset sopivat yhteen huumeiden käyttöön liittyvän hepatiitti B -tilanteen paranemisen kanssa. Noin 16 000–22 000:sta ruiskuhuumeiden käyttäjästä terveydenhuollon huumeenkäyttäjiä palvelevat pisteet tavoittavat ainakin 9 400. Huumeita pitkään käyttäneistä runsas puolet on rokotettu. Neulojen ja ruiskujen vaihtoa tehostetaan jatkuvasti. Ruiskuhuumeiden käytön kasvu näyttää myös taittuneen.

Suomessa toimivista prostituoiduista 90 prosenttia on poliisin arvion mukaanulkomaalaisia . Naapurimaissa rokotteita ei tarjota, mutta Suomessa prostituoidut ottavat mielellään ne rokotteet, joita tukipisteissä on jonkin verran tarjottu myös ulkomaalaisille prostituoiduille. Ulkomaalaistenkin rokotus on tärkeää, sillä sekä Suomessa että Venäjällä ja Virossa toimivien yhteisten seksimarkkinoiden kautta Suomeen muodostuu suora silta naapurimaista, joista etenkin Venäjän yleinen hepatiitti B:n kantajuusprevalenssi on selkeästi Suomen prevalenssia korkeampi (2–7 %).

Verituotteiden välityksellä tartuntoja ei enää esiinny tavallisessa väestössä.Hyytymistekijävalmisteita tarvitsevien riski saada hepatiitti B on myös pienentynyt merkittävästi. Myös muutoin terveydenhuoltoon liittyvät tartunnat ovat erittäin harvinaisia, ja työntekijät ovat laajasti rokotettuja. Terveydenhuolto-oppilaitoksissa kansainväliseen harjoitteluun lähtevät rokotetaan yleisen ohjelman osana ilmeisen kattavasti. Muille opiskelijoille, hiukan oppilaitoksesta riippuen, tiedotetaan mahdollisuudesta saada rokote omalla kustannuksella.

Ulkomaalaissyntyisen väestön määrä Suomessa on noussut viime vuosina: vuonna 1990 osuus oli 1,3 prosenttia ja vuonna 2002 jo 2,9 prosenttia väestöstä. Maahanmuuttajista vain turvapaikanhakijat (kumulatiivinen määrä noin 20 000) ja adoptiolapset (noin 2 000) testataan vapaaehtoisilla hepatiitti B -testeillä ja omaisille annetaan tarvittaessa hepatiitti B -rokotukset maksutta. Muita ulkomaalaisperäisiä henkilöitä (ulkomaalaissyntyisten kokonaismäärä vuonna 2003 noin 150 000) testit eivät koske.

Ohjelman ulkopuolisia rokotuksia paljon

Kansallisen ohjelman ulkopuolella rokotetta käytetään 10-kertaisesti kansallisen ohjelman annosmäärään verrattuna. Ohjelman ulkopuolisesta rokotteesta puolet myydään yhdistelmärokotteena (hepatiitit A ja B) apteekeista lähinnä matkailijoille. Lisäksi hepatiitti B -rokotetta myydään sekä matkailijoille että esimerkiksi terveydenhuollon opiskelijoille. Yksityisille ihmisille päätyvän apteekkimyynnin osuus koko hepatiitti B -suojauksesta on kaksi kolmasosaa. Viidennes Suomen hepatiitti B -suojauksesta on annettu terveydenhuollon ammattilaisille viime vuosina. Puolustusvoimat käyttää merkittävän osan, eli kahdeksan prosenttia rokotusohjelman ulkopuolisesta käytöstä.

Rokotusohjelma toimii hyvin

Riskiryhmiin kohdennettu rokotusohjelma näyttää selvityksen valossa oikealta ratkaisulta. Riskiryhmärokotukset saadaan toteutettua varsin kattavasti, ja väestön yleinen riski saada hepatiitti B on pysynyt alhaisena. Osaksi rokotusohjelman, mutta erittäin suureksi osaksi hyvin toimivan neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelman ansiosta tartunnat ovat hyvässä kontrollissa myös ruiskuhuumeiden käyttäjien parissa.

Pienillä muutoksilla voitaisiin kattavuutta, tehokkuutta ja ohjelman hyväksyttävyyttä vielä parantaa. Yleisen rokotusohjelman aikaisemmasta riskiryhmäsuosituksesta poistetaan sana ”vakituiset” seksikumppanit, koska vakituisuuden selville saaminen on rokotustilanteessa ongelmallista. Ulkomaille työharjoitteluun menevien terveydenhuollon opiskelijoiden suosituksesta poistetaan termi ”ja jos vastaanottajamaa sitä vaatii”. Riski saada tartunta ulkomailla riittää. Etenkin ulkomaalaisten prostituoitujen rokottamista voitaisiin tehostaa ainakin pääkaupunkiseudulla.

Tuija Leino
KTL, rokoteosasto
tuija.leino@ktl.fi