Publisher

National Public Health Institute

Suomalaisten ruokavalio tänään: Suomalaiset aikuiset aterioivat kuudesti päivässä

Keskimääräinen suomalainen ruokavalio koostuu kuudesta päivittäisestä ateriointikerrasta, joista yksi on pääateria. Päivittäin syödään aikaisempaa enemmän energiapitoisia välipaloja, joista saadaan jopa yli kolmannes energiasta.

Ateriarytmillä on tärkeä merkitys henkisen suorituskyvyn, painohallinnan ja hampaiden terveyden kannalta. Säännöllinen ateriointi pitää verensokerin tasaisena, mikä säilyttää hyvän keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden työssä ja koulussa. Samalla ehkäistään ylenmääräistä näläntunnetta, joka voi johtaa ylensyömiseen. Aterioiden laiminlyönti aiheuttaa helposti jatkuvaa napostelua, joka vaikeuttaa painonhallintaa ja altistaa hammaskariekselle. Käytännössä lähes minkä tahansa fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävän ruoan tai juoman alituinen napostelu voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Hammaskarieksen ehkäisyssä oleellista onkin ateriarytmin säännöllisyys ja suositusten mukainen ksylitoli- ja fluorivalmisteiden käyttö. Janojuomana suositeltavin on vesi.

Finravinto 2002 -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten aikuisten ruoankäytön ja ravinnon saannin ohella ateriarytmiä. Haastattelussa kysyttiin jokaisen aterian kohdalla aterian tyyppi, kellonaika ja syöntipaikka. Ateriatyypin määrittelyssä ei huomioitu tarjotun ruoan lämpötilaa.

Napostelu lisääntynyt

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset söivät päivittäin keskimäärin kuusi ateriaa. Aamupala kuului lähes jokaisen aamuun - vain yhdeksän prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista jätti aamupalan syömättä. Perinteistä kahden pääaterian rytmiä noudatettiin enää vain Pohjois-Karjalassa, muilla tutkimusalueilla syötiin päivittäin keskimäärin yksi pääateria. Pääaterioita eli lounasta tai päivällistä ei syönyt lainkaan kolme prosenttia miehistä ja neljä prosenttia naisista. Päivittäin syötiin tavallisimmin kaksi tai kolme välipalaa. Yhä suuremmalla osalla suomalaisista napostelu on kuitenkin lisääntynyt, sillä 36 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista nautti neljän tai useamman välipalan joka päivä.

Päivän energian saannissa oli kaksi selvää huippua. Sekä miehillä että naisilla huiput ajoittuvat suomalaiseen lounas- ja päivällisaikaan (kello 11 ja kello 17). Lounaasta ja päivällisestä saatiin yhteensä noin puolet päivittäisestä energiasta. Aamupalan osuus päivittäisestä energian saannista oli sekä miehillä että naisilla keskimäärin 16 prosenttia. Välipaloista saatiin jopa yli kolmannes päivittäisestä energiasta, mikä todennäköisesti liittyy sokeri- ja rasvapitoisiin välipaloihin.

Lounas korvataan eväillä

Suomessa työpaikkaruokailuun osallistuminen on ollut yleistä. Viime vuosikymmenellä työpaikkaruokaloiden syöjien määrä on laskenut samalla kun eväiden suosio on kasvanut. Sama ilmiö on havaittavissa Finravinto 2002 -tutkimuksesta, jonka mukaan eväitä nautti työpaikalla 19 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista. Työpäivinä vajaa neljännes miehistä ja runsas neljännes naisista valitsi lounaansa syöntipaikaksi työpaikkaruokalan. Ravintolassa työpäivinä ruokailevia oli 14 prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista. Neljännes miehistä ja viidennes naisista ei nauttinut lainkaan lounasta työpäivinä. Työpäiville oli ominaista tiheämpi ateriarytmi, sillä työpäivinä syötiin useampia aterioita kuin vapaapäivinä. Tiheä ateriarytmi johtuu luultavasti suomalaiseen työkulttuuriin kuuluvista kahvitauoista.

Jatkotutkimuksia tarvitaan

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ei anneta ohjeita suositeltavasta aterioiden määrästä. Tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että useiden pienien aterioiden nauttimisella saattaa olla terveydelle edullisia vaikutuksia. Tarvitaan kuitenkin lisää pitkäkestoisia, kontrolloituja tutkimuksia ennen kuin ateriarytmistä voidaan antaa kansanterveydellisiä suosituksia.

Heli Reinivuo KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto