Apunavigaatio
Pogosta
Pogosta
Mikä on pogostantauti?
Pogostantaudin aiheuttaa alfaviruksiin kuuluva
Sindbis-virus. Ensimmäinen suomalainen pogostaepidemia havaittiin
vuonna 1974 Ilomantsissa ja tauti saikin nimensä Ilomantsin
kirkonkylän ”pogostan” mukaan.
Miten pogostantauti tarttuu?
Pogostantauti tarttuu hyttysenpiston
välityksellä. Linnut toimivat Sindbisviruksen reservuaarina eli
isäntinä. Tautia esiintyy elo─syyskuussa, jolloin loppukesän
Culex ja Culiseta -hyttyset aikuistuvat. Taudin nimi on ruotsiksi
augusti─september sjukan.
Mitä oireita pogostantauti aiheuttaa?
Aikaa hyttysenpistosta ensimmäisiin oireisiin kuluu noin viikko. Tauti alkaa yleensä ihottumalla: koko keholla esiintyy näppylämäistä, joskus vesikellomaista kutiavaa ihottumaa. Sairastuneelle voi tulla kuumetta ja samaan aikaan yksi tai muutama nivel kipeytyy. Nilkan kipeytyminen on tyypillistä, mutta myös polvessa, ranteessa tai sormien pikkunivelissä voi olla särkyä. Ihottuma ja kuume häviävät muutamassa päivässä, mutta nivelkipu saattaa kestää jopa kuukausia. Ihottuma muistuttaa joskus vesirokkoa tai parvorokkoa, ja nivelkipujen takia voidaan epäillä reumatauteja.
Miten pogostantauti todetaan?
Taudin akuuttivaiheessa otetusta verikokeesta
voidaan todeta Sindbisviruksen vasta-aineita, mutta joskus
vasta-aineita ilmaantuu myöhemmin, vasta sairauden toisella
viikolla. Tavallisesti pogostantautia epäiltäessä otetaan kaksi
verinäytettä 1─2 viikon välein. HUSLAB-ohje
http://www.huslab.fi/ohjekirja/3527.html
Miten pogostantautia hoidetaan?
Pogostantauti on viruksen aiheuttama, eikä
siihen ole olemassa täsmälääkettä. Nivelkipuja lievitetään
kipulääkkeillä. Ihottuman aiheuttamaa kutinaa voidaan lievittää
antihistamiinilääkkeillä.
Miten pogostantautia voi ehkäistä?
Hyttysenpuremien välttäminen loppukesällä auttaa suojautumaan pogostantaudilta. Erityisesti luonnossa liikuttaessa on hyvä suojautua riittävällä vaatetuksella ja hyttyskarkotteilla. Tyypillisesti pogostantauti tarttuu metsässä marjoja poimittaessa tai sienestettäessä.
Pogostantauti Suomessa
Suomessa pogostantautia esiintyy eniten Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Suomessa. Sitä on esiintynyt runsaasti seitsemän vuoden välein (1974, 1981, 1995 ja 2002). Huippuvuosina sairastuneita saattaa olla tuhansia. Seitsemän vuoden kierrolle ei tiedetä syytä, mutta lintukantojen vaihtelut tuntuvat olevan yhteydessä pogostantaudin ilmaantuvuuteen. Sairastuneista naisia on 56 prosenttia. Suomalaisista keskimäärin kahdella prosentilla on Sindbis-virusvasta-aineita merkkinä aiemmin sairastetusta taudista. Vasta-ainemäärityksin on todettu, että Ilomantsissa jopa 40 prosenttia aikuisista on sairastanut pogostantaudin.
Lisää tietoa
Ajantasaiset tartuntatautitilastot osoitteessa http://www3.ktl.fi/Tietoa Sindbis -virus vasta-aineiden näytteenotosta ohje HUSLAB
Kansanterveyslehden artikkeli 1997/5 Hyttyset levittävät virustauteja Suomessa
Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto
infe@ktl.fiinformation page
guide
- Matkailijan terveys
- Lintuinfluenssa A/H5N1 -epäily ihmisellä
- Yleiset hygieniaohjeet hengitystieinfektiotartuntojen ehkäisystä
magazine article
- Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset, 7/2003
- SARS - uusi tauti, uusi uhkako?
- Norjassa vesivälitteinen tularemiaepidemia
news
- Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus
- Alaselän neutraaliasennon hallinta auttaa selkäkivun uusiutumisen ehkäisyssä
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä
organizational info
fill-in form
research activity
- KTL tutkii yli 35 000 näytettä osana kansainvälistä sepelvaltimotautitutkimus
- Syövänehkäisytutkimus
- Sydän- ja verisuonitaudit - tutkimuksia ja hankkeita
event
- Niskat jumissa ja olkapäät ahtaalla - toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus TÄYNNÄ
- Terve luusto läpi elämän - luut lujiksi liikkuen