Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Tutkijahaastattelussa Pirjo Pietinen: Ravintotutkijalla on tiedonnälkä

  • Hyryläinen, Marja
Julkaistu 10.1.2004

Ravintotutkijalla on tiedonnälkä

 
Tutkijahaastattelussa Pirjo Pietinen:

Ravintotutkijalla on tiedonnälkä
Marja Hyryläinen
KTL, Kansanterveys-lehti

Ravitsemusyksikköä KTL:ssä johtava tutkimusprofessori Pirjo Pietinen palasi juuri konsultointipestiltään Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta Genevestä. Pietinen huolestui kehitysmaissa nopeasti yleistyvistä kroonisista taudeista seurattuaan tilannetta aitiopaikalta lähes puolentoista vuoden ajan. Elintason nousun ja kaupungistumisen myötä ruokatottumukset ovat huonontuneet. Lihavuus ja krooniset sairaudet ovat lisääntyneet nopeasti. Suomessa tilanne on parempi. 

Kansanterveyslaitoksella 20 vuotta työskennellyt Pirjo Pietinen kiinnostui ravitsemuksesta ja terveydestä jo lukioikäisenä. Perheeseen oli juuri ostettu televisio, josta Pietinen näki Biafran nälänhädän laihduttamia lapsia ja toivoi voivansa tehdä jotain heidän hyväkseen. Pirjo pääsikin opiskelemaan silloista ravintokemiaa, nykyistä ravitsemustiedettä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Työskentely kehitysmaissa oli Pietisen mielessä aina siihen asti kun silloinen poikaystävä, nykyinen aviomies, esti Pirjon lähdön Afrikkaan. Pirjo Pietinen väitteli tohtoriksi vuonna 1982 aiheenaan suola ja verenpaine. 
 

Setistä se alkoi

Suomen Akatemian kautta KTL:lle vuonna 1983 tullut Pietinen oli mukana aloittamassa Settiä, yhtä suurimmista syövänehkäisytutkimuksista Suomessa. Setti tutkii muun muassa ravintotekijöiden yhteyksiä syövän sairastumisvaaraan. Siihen osallistuneita 29 000 miestä seurataan edelleen ja se tuottaa jatkuvasti uutta tietoa. Setistä sai alkunsa moni uusi asia. Koska tutkittavilta kerättyjä ruoankäyttötietoja oli voitava analysoida, perustettiin elintarvikkeiden koostumustiedosto ja erityinen tietokoneohjelmisto. Näin sai juurensa muun muassa elintarvikkeiden koostumustietopankki FINELI. Siitä löytyy 2 500 elintarvikkeen koostumustiedot 290 ravintotekijän osalta. Kaikki KTL:n ravintotutkimukset käyttävät sitä ja se on myös verkossa KTL:n luetuin sivusto. FINELI ohjelmistoineen on hiljattain täysin uudistettu. 
 

Paljon tutkimuksia

Tutkimusprofessori Pirjo Pietinen kertoo innoissaan muista Ravitsemusyksikössä (RAVY) käynnissä olevista tutkimuksista: suurempaan Finriski-tutkimukseen kuuluvasta Finravinto 2002 -tutkimuksesta, josta on odotettavissa ensimmäisiä tuloksia tämän kevään aikana; kasviestrogeenien ja muiden bioaktiivisten aineiden tutkimuksesta; Terveys 2000 -tutkimuksen ravinto-osuudesta ja diabetestutkimuksesta, joka selvittää ykköstyypin diabeteksen syntymisen ja ravinnon yhteyttä. RAVY:ssa toimii myös ravitsemuksen seurantajärjestelmä, joka tuottaa muun muassa Ravitsemuskertomuksen, joka toinen vuosi ilmestyvän yhteenvedon kaikista Suomessa tehdyistä alan tutkimuksista. RAVY toimii verkottuneena myös KTL:n ulkopuolella tehtävien kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten parissa. Tutkimuksista löytyy lisätietoja yksikön kotisivuilta (www.ktl.fi/ravitsemus).

Mieluisimmista asiantuntijatehtävistään Pietinen mainitsee muun muassa jäsenyydet Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnassa ja Lyonissa sijaitsevan WHO:n syöväntutkimuskeskuksen IARC:n tieteellisessä neuvottelukunnassa. Pirjo Pietinen ohjaa myös nuorten tutkijoiden töitä.
 

Huono maailman tilanne 

Pirjo Pietinen palasi juuri WHO:sta, jossa hän työskenteli Pekka Puskan johtamassa Kroonisten tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen osastossa. Tilanne maailmalla on huolestuttava: kaikkialla, lukuun ottamatta Saharan eteläpuolista Afrikkaa, jossa aliravitsemus ja nälänhätä ovat suuria ongelmia, lihavuus ja krooniset taudit yleistyvät nopeasti. Useissa kehitysmaissa ruokatottumukset ovat huonontuneet niin, että osalla väestöstä esiintyy niin sanottuja hyvinvointivaltioiden sairauksia, joista diabetes usein näkyy ensimmäisenä. Vanhoista elintasosairauksista onkin tullut köyhien tauteja. Pietisen mukaan keskeisin tavoite on auttaa näitä maita ymmärtämään tautien ehkäisymahdollisuudet. Ongelmia aiheuttaviin elintapoihin pitäisi puuttua ajoissa. Asiassa edetäänkin nyt nopeasti: tänä keväänä World Health Assembly velvoitti WHO:n laatimaan strategian kroonisten tautien ehkäisystä ravinnon ja liikunnan avulla. Apua tarvittaisiin teollisuudenkin puolelta. Jos tarjolla on halpaa ja epäterveellistä ruokaa, tieto ei riitä muuttamaan tilannetta. Monikansallinen pikaruoka- ja virvoitusjuomateollisuus laajentaa markkinoitaan kehitysmaihin huonoin terveydellisin seuraamuksin. WHO:n tavoitteena on saada myös teollisuus ottamaan ruoan terveellisyysvaatimukset huomioon entistä paremmin.
 

Suomessa paremmin

Pietinen näkee Suomen tilanteen ravinnon osalta valoisampana. Vaikka täälläkin lihavuus on  yleistynyt, se johtuu suurelta osin arkiliikunnan puutteesta, ei yksinomaan huonoista ruokatottumuksista. Suomalaisten ruokavalion laatu on parantunut huomattavasti kiitos valistuneen kansan, mutta terveellistäkään ruokaa ei pitäisi syödä liikaa. Pirjo Pietisen mielestä suurin huolenaihe on nuorten ja nuorten aikuisten ruokatottumukset. Nuoret syövät paljon ulkona, istuvat kahviloissa juomassa olutta tai lattea, syövät pikaruokaa ja lihovat. Tässäkin Pietinen uskoo teollisuudella olevan osansa: hänen mielestään nyky-yhteiskunnan kiireen keskellä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista valmistaa ruokia itse, mutta teollisuuden tarjoamat vaihtoehdot saisivat olla terveellisempiä.
 

Tiedonnälkää

Perusuteliaisuus ja halu selvittää jotain, mitä ei vielä tiedetä, on johdattanut Pirjo Pietisen tutkimuksen tekoon. Hän suhtautuu työhönsä innolla, mutta samalla vakavasti. Maanitellessani häntä ennustamaan jonkun tutkimuksen tuloksia, vastaus on nopea: Minä en arvaa, minä tutkin. Tutkimustuloksista ei Pietisen mielestä voida olla montaa mieltä ja häntä harmittaakin median tapa joskus vääristää niitä ja vetää liian nopeita johtopäätöksiä yksittäisten tutkimustulosten pohjalta. Kuidunsaannin vaikutus paksusuolisyövän vaaraan on tästä hyvä esimerkki. Kun niiden välillä ei löydetty yhteyttä amerikkalaisissa tai suomalaisissa tutkimuksissa, ehdittiin jo tiedottaa ettei sitä ole. Uusi suuri, kymmenen maan seurantatutkimus EPIC, on kuitenkin löytänyt vahvan yhteyden kuidunsaannin ja paksusuolisyövän välille. Pietinen kehottaakin syömään jatkossakin ruisleipää!  

Siitä huolimatta että tälläkin alalla vallitsee kova kilpailu ja raha on tiukassa, Pietinen aikoo ehdottomasti jatkaa ravitsemustutkimuksen parissa. Hänellä on aina ollut halu auttaa ja jollain tavoin edistää hyvinvointia. Tutkimusprofessori Pirjo Pietinen on löytänyt tähän itselleen sopivimman tavan ravitsemustutkimuksesta.
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon
© TerveSuomi.fi 2008About us