Uusimman Finriski-väestötutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hyvä kehitys on pysähtynyt ja lihavuus yleistynyt. Finriski-tutkimuksen osana tehty Finravinto-tutkimus antaa selityksiä: hyvät muutokset ravinnossakin ovat pysähtyneet ja orastavia, huonojakin ilmiöitä on näkyvillä. Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus on kasvanut, ja tämä näkyy sokerin saannin kasvuna etenkin nuorilla naisilla. Ovatko nuoret aikuiset tottuneet makeaan jo lapsuudessa, kun vanhempien ote lastensa asioista on heltynyt ja limu- ja karkkiautomaatit ovat kaikessa hiljaisuudessa ilmestyneet kouluihin? Makeislaareihin törmää joka paikassa, videovuokraamoissakin niitä on enemmän kuin videoita. Hammasterveydessä onkin tullut selvää takapakkia. Kovan rasvan saanti on pysynyt ennallaan eikä pehmeiden rasvojen käyttö ole kasvanut toivotulla tavalla. Suolansaannin pieneneminen on sekin pysähtynyt. 

Ilonaiheitakin on. Yli viisikymppiset naiset ja etenkin Pohjois-Karjalan naiset ovat sisäistäneet parhaiten terveellisen ruokavalion perusteet. Heidän joukossaan ei ylipainoisuuskaan ole lisääntynyt kuten nuoremmissa ikäluokissa. Öljyn käyttö ruoanvalmistuksessa on nopeasti yleistynyt etenkin kaupungeissa ja nuorten aikuisten keskuudessa. Kuidunsaannin kärjessä ovat pohjoiskarjalalaiset, kiitos runsaan ruisleivän käytön. 

Hiljattain Maailman terveysjärjestö WHO julkisti uuden raportin, jossa luodaan katsaus kroonisten tautien tilanteeseen maailmalla ja annetaan suositukset terveellisen ravinnon ja liikunnan periaatteista lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, osteoporoosin ja hammassairauksien ehkäisemiseksi. Lihavuus yleistyy pelottavaa vauhtia myös kehitysmaissa, joissa ruokavalio muuttuu voittopuolisesti epäterveellisempään suuntaan. Annetut suositukset kovan rasvan, sokerin ja suolan käytön vähentämiseksi ja kasvisten käytön lisäämiseksi ovat varsin samanlaiset kuin suomalaiset suositukset. Sokeriteollisuus on jo ennättänyt älähtämään isostikin WHO:lle, koska sokerin käyttö on lupaavasti lisääntynyt ja uusia markkinoita avautuu kehitysmaissa. 

Mistä keksittäisiin uusia eväitä suomalaisten ravinnon parantamiseksi edelleen ja uusien, ei vielä terveystietoisten väestöryhmien tavoittamiseksi? Miten saada isät näyttämään mallia pojille tai pojat isille? Runsas kasvisten käyttö jo lapsena on näet paras ennustemarkkeri terveellisestä ruokavaliosta aikuisena.