Publisher

National Public Health Institute

Metisilliiniresistenttien S.aureus-kantojen (MRSA) esiintyvyyttä seurataan KTL:ssa useasta lähteestä. KTL:n Sairaalabakteriologian laboratorioon varmistettaviksi ja tyypitettäviksi lähetettyjen MRSA-kantojen kokonaismäärä on jo lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2002 ja lähes kolminkertainen vuoteen 2001 verrattuna. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tapausten määrä on sekin noussut, mutta ei aivan samassa suhteessa: 20.11.2003 päivitetyn tiedon mukaan se oli 671.

MRSA-tapauksia on löytynyt lähes kaikista sairaanhoitopiireistä (www.ktl.fi/ttr). MRSA-tapausten lisääntyminen johtunee suurelta osin pitkäaikaishoitolaitoksissa todetuista epidemioista ja niiden seurannasta sekä sairaanhoitopiirien käynnistämistä seulonnoista.

Marraskuun puoliväliin mennessä KTL:ssä on tutkittu yli 900 kantaa, joista MRSA-löydöksiksi on osoittautunut yli 90 prosenttia – loput ovat olleet herkkiä S.aureuksia tai muita stafylokokkeja. Duplikaattien eli samasta henkilöstä lähetettyjen MRSA-näytteiden määrä on ollut huomattava, kaiken kaikkiaan hieman yli 10 prosenttia ja joidenkin kantojen osalta lähes 30 prosenttia.

Tyypitys DNA:n avulla

KTLn sairaalabakteriologian laboratoriossa MRSA-kannat varmistetaan ja tyypitetään pääasiassa DNA-pohjaisin menetelmin. Nykyisin kantojen nimeämisen tärkein kriteeri on pulssikenttäelektroforeesiin perustuva kantojen keskinäinen vertailu. 1990-luvun alusta lähtien Suomessa on todettu 38 erilaista epidemioita aiheuttanutta MRSA-kantaa ja lukuisia vain yksittäin löytyneitä kantoja. Vuonna 2003 ei ole tunnistettu yhtään uutta epidemiakantaa, vaan kaikki ovat esiintyneet Suomessa vähintään vuodesta 2002 lähtien. Kolme yleisintä kantaa (Bel EC-3, Kemi klooni, joka sisältää Kemin, Kajaanin ja Pellon MRSA-kannat sekä Mikkeli I ja II) ovat kukin esiintyneet vähintään vuodesta 2001 lähtien. Vain osa kannoista on moniresistenttejä eli vastustuskykyisiä useille eri mikrobilääkeryhmille (Bel EC-3, Töölö, Helsinki I, Moskova, Helsinki V). Tyypitystulosten perusteella kantojen yleisyysjärjestys 2003 on hieman muuttunut aiemmista vuosista. Kaikkia mainittuja pulssikenttätyyppejä löytyy useammasta kuin yhdestä sairaanhoitopiiristä.

MRSAn diagnostiikka ja tyypitys – volyymi kuormittaa

MRSA-tapausten lisääntyminen kuormittaa terveydenhuollon yksiköitä monella tavalla. Sekä kliinisen mikrobiologian laboratorioiden että KTL:n asiantuntijalaboratorion työmäärät kasvavat lisääntyvien potilas- ja seulontanäytteiden myötä. Tämän vuoksi jatkossa joudutaan pohtimaan, miten ja mille tasolle MRSA tunnistetaan kliinisessä laboratoriossa ennen sen lähettämisestä KTL:lle, ja kuinka laajalla tutkimusvalikolla kannat tyypitetään KTL:ssä. Toistaiseksi toivomme edelleen mahdollisimman kattavaa MRSA-kantojen lähettämistä KTL:lle – kuitenkin vain yhtä näytettä yhdestä henkilöstä. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa kanta liittyy vakavaan infektioon (esim. veriviljelynäyte), sen herkkyys on muuttunut tai epäillään kokonaan uutta tartuntaa. Uuden tartuntatautilain myötä saatavat henkilötunnisteet ja kliiniset lisätiedot auttavat aiempaa paremmin tunnistamaan mahdollisia ryvästymiä myös laboratoriosta käsin.

Anni Virolainen-Julkunen
Minna Karden-Lilja
Anne-Marie Santala
Jaana Vuopio-Varkila
KTL, Sairaalabakteriologian laboratorio

Outi Lyytikäinen KTL, Infektioepidemiologian osasto