Finravinto 2002 -tutkimus toteutettiin 2564-vuotiaiden miesten ja naisten otoksena viidellä tutkimusalueella. Tutkimusalueet olivat samat kuin vuonna 1997: Helsingin ja Vantaan tutkimusalue, Turun ja Loimaan alue, Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta sekä Oulun lääni. FINRISKI-tutkimukseen kutsutuista 32 prosenttia poimittiin satunnaisesti ravintotutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää väestön keskimääräinen ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti kevättalvella 2002. Hyväksyttyjä ravintohaastatteluja saatiin 2 007 (63 % kutsutuista).

Ruoankäyttö selvitettiin kahden edellisen päivän ruoankäyttöhaastattelun avulla. Haastattelua varten kehitettiin uusi tiedonkeruu- ja laskentaohjelma Finessi ja päivitettiin elintarvikkeiden kansallinen koostumustietokanta Fineliâ sekä uudistettiin sen ylläpitojärjestelmät. 

Koko päivä yhtä välipalaa

Naisilla kasvisten (tuoreena ja salaatteina), hedelmien ja marjojen käyttö oli yleisempää kuin miehillä. Miehet söivät rasvoja, liharuokia, perunoita ja sokeria yleisemmin kuin naiset. Ruoan sisältämään energiaan suhteutettuna naisten ruokavalio sisälsi enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja juustoja kuin miesten, joiden ruokavalio sisälsi enemmän perunaa, maitoa, lihaa ja makkaraa. 

Öljyä vierastetaan yhä

Alkoholin kulutuksen enimmäisrajaa (5 en%) ei ylitetty. Alkoholijuomia tutkimuspäivinä käyttäneillä etanolin osuus energiasta oli kuitenkin huomattavan suuri. Tässä tutkimuksessa alkoholin saanti on kuitenkin aliarvio, koska perjantaipäivät puuttuivat aineistosta.
Erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä naisten D-vitamiinin ja tiamiinin päivittäinen kokonaissaanti jäi suositeltua niukemmaksi. Myös sekä miesten että nuorten naisten folaatin saanti jäi alle suositusten. 

Kivennäisaineiden saannit olivat suositusten mukaisia lukuun ottamatta suolaa (NaCl), jota saadaan edelleen noin kaksi kertaa enemmän kuin suositetaan. Naisilla raudan saanti alitti suosituksen. 

Koska miesten keskimääräinen energian saanti oli suurempi kuin naisten, myös muiden ravintoaineiden absoluuttiset saannit C-vitamiinia lukuun ottamatta olivat suurempia. Energiaan suhteutettujen proteiinin, A- ja D-vitamiinin, B-vitamiinien sekä seleenin saannit eivät eronneet sukupuolittain. 

Useimpien ravintoaineiden saanti ei eronnut koulutusryhmittäin. Miehillä ylimpään koulutusryhmään luokiteltujen ruokavalio sisälsi kuitenkin eniten E- ja C-vitamiinia. Naisilla alimpaan koulutusryhmään luokiteltujen ruokavaliossa oli vähiten kuitua ja C-vitamiinia, mutta eniten kovia rasvoja ja seleeniä.

Nuorille naisille laatua

Juuri julkaistussa Finravinto 2002 -tutkimuksen raportissa esitetään suomalaisten elintarvikkeiden kulutus ja ravintoaineiden keskimääräiset saannit sukupuolittain, ikäryhmittäin, alueittain sekä koulutusryhmittäin. Raportissa arvioidaan lisäksi tutkimusmenetelmän luotettavuutta. Finravinto 2002 -tutkimus antaa kuvan suomalaisten ravitsemuksesta kevättalvella 2002. Tietoja voi käyttää ravitsemuksen seurantatarkoituksiin ryhmätasolla. Tuloksia julkaistaan jatkossa erillisinä artikkeleina muun muassa Kansanterveys-lehdessä.

Raporttia Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L (toim.). Finravinto 2002 -tutkimus. Kansan-terveyslaitoksen julkaisuja B3/2003 voi tilata KTL:n kirjastosta (eija.lahtinen@ktl.fi) ja se on luettavissa myös internet-osoitteessa: www.ktl.fi/julkaisut.