Publisher

National Public Health Institute

Ruokapyramideja rakennellaan

Ravitsemussuosituksissa yritetään havainnollistaa ruokien suositeltavia määrällisiä suhteita ruokaympyrän, -kolmion tai -pyramidin avulla. Ruokapyramidissa usein ja runsaasti nautittavat ruoat sijoittuvat leveään kantaosaan ja vältettävät ja harvakseen nautittavat ruoat joutuvat huipulle. USA:ssa tunnettu ravitsemusepidemiologi Walter Willett on kritisoinut sikäläistä virallista ruokapyramidia ja esittänyt pyramidista oman parannetun versionsa. Syynä tähän ovat tiedot vähärasvaisten mutta runsaasti hiilihydraatteja sisältävien ruokien kulutuksen ja lihavuuden yhteyksistä maassa.

Willettin pyramidissa kasviöljyt ovat yhdessä täysjyväviljan kanssa pohjalla ja vaalea leipä, riisi ja pasta on nostettu punaisen lihan seuraksi pyramidin huipulle.

Hiilihydraattiviha on antanut myötätuulta tri Atkinsin ja hänen perässähiihtäjiensä niukkahiilihydraattisten ja runsasrasvaisten laihdutusdieettien markkinoinnille. Niukkahiilihydraattisten ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole asiallista tietoa. Niitä käyttämällä kyllä aluksi laihtuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Pitkäaikaisvaikutuksista lihavuuteen, seerumin lipideihin ja insuliiniherkkyyteen ei ole tietoa. Koska on syytä olettaa niiden olevan haitallisia, tällaiset ruokavaliot soveltuvat huonosti painonhallintaan.

Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1998 suositusten ruokakolmion perustassa olivat viljatuotteet, peruna, vihannekset ja hedelmät, seuraavissa kerroksissa liha, kala ja meijerituotteet, ja kärjessä rasvat ja sokeri. Valitettavasti kasviöljypullo oli vanhasta muistista jäänyt korkeimmalle hyllylle, vaikka suositusten mukaan niiden kulutusta pitäisi lisätä. Suomessa mustavalkoinen suhtautuminen leipään ei ole perusteltu. Ruisleipä on parasta, mutta käytämme paljon myös sekaleipää, jossa vehnäjauhoihin on sekoitettu vaihtelevia määriä täysjyväviljaa. Keitetty peruna on kohtuullisesti käytettynä erinomaista ruokaa. Lihan jyrkkä erotteleminen punaiseen ja valkoiseen ei myöskään ole perusteltua. Paljon tärkeämpää on varoa rasvaista makkaraa ja tarjousjauhelihaa ja käyttää mieluummin vähärasvaista kokolihaa.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten neljäs painos hyväksytään kesällä 2004 ja julkaistaneen vuoden loppuun mennessä. Suomen ravitsemusneuvottelukunta on tiettävästi valmistautunut nopeasti laatimaan niiden pohjalta uuden version suomalaisista ravitsemussuosituksista. Se, millaisella arkkitehtonisella rakennelmalla uuden suomalaisen suosituksen sanomaa aikanaan havainnollistetaan, jää istuvan neuvottelukunnan huoleksi.

Antti Aro KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto