Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Rintaruokinnasta on hyötyä niin lapselle kuin äidillekin. Äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa, sillä se sisältää kaikki perusaineet, mutta ei mitään liikaa. Äidinmaito suojaa lasta infektioilta, allergioilta sekä vatsavaivoilta. Rintaruokinta myös edistää äidin palautumista synnytyksestä: kohtu supistuu normaalin kokoiseksi, synnytyksen jälkeisen verenvuodon riski pienenee ja paino putoaa helpommin.

Rintaruokinnan historiaa ja taustaa

Ihminen on imettänyt jälkeläisiään aina, mutta imetyskestot jälkeläistä kohden ovat vaihdelleet historian kuluessa. Historiaa tutkimalla voidaan päätellä, että rintaruokinta on ollut ihmislapsen suoranainen elinehto. Ensimmäiset tarkemmat tiedot imetyksen käytännöistä ovat 1600 -1700 -luvuilta, jolloin lasta imetettiin usean vuoden ajan.

Suomessa imettäminen oli alhaisimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 vain 7 % lapsista sai rintamaitoa kauemmin kuin kuusi kuukautta. Imetysohjauksen tehostaminen sekä neuvoloissa että synnytyssairaaloissa paransi tilannetta ja 1970-luvun loppupuolella imettäminen alkoi taas yleistyä.

Äitiyslomien pidentyminen 1980-luvulla ja yleinen kiinnostus luonnonmukaiseen elämäntyyliin vaikuttivat myös imetyksen lisääntymiseen ja imetyskestoihin. Nykyään olemme tilanteessa, jossa lähes kaikki äidit ainakin kokeilevat vastasyntyneen rintaruokintaa.

Imetyksen merkitys voidaan ymmärtää ajattelemalla imetyksen kuuluvan yhtenä osana siihen jatkumoon, joka alkaa hedelmöityksestä. Keinotekoinen jatkumoon puuttuminen on tarpeetonta ja luonnonvastaista. Lapsen kannalta rintaruokinta on täydellisesti vauvan tarpeita vastaava tapa huolehtia hänen ravitsemuksestaan. Lapsi vaikuttaa osaltaan siihen, että rintamaitoa muodostuu. On kuitenkin hyvä muistaa, että imetyksen epäonnistuminen ei voi eikä saa pilata vanhemmuuden ja äitiyden kokemusta.

Luonnonmukaista imetystä ohjaavat vahvat biologiset perusteet on sivuutettu ja nykyistä imetys- ja rintaruokintakäytäntöä ohjaavat kulttuurivaikutteet. Kulttuurimme suosii tehokkuutta, erillisyyttä ja yksinäisyyttä. Esikuvat ja mallit imetyksestä ovat puutteellisia ja imetyskielteisiä asenteita suosivia. Siksi on tärkeää kysyä: Millainen tieto- ja arvoperusta ohjaa tämän päivän imetyskulttuuriamme? Missä menemme imetyksen suhteen?

Rintaruokinnan edut vastasyntyneelle

* äidinmaito on lapsen parasta ravintoa: siinä on kaikki
tarvittavat perusaineet, mutta ei mitään liikaa
* suojaa infektioita vastaan
* suojaa allergisoitumiselta
* edesauttaa fyysistä ja henkistä kehitystä
* on rentouttava ja nautinnollinen yhdessäolon hetki
* luo läheisyyden ja turvallisuuden tunnetta
* ehkäisee välikorvantulehdusta
* vähentää vatsavaivoja hyvän ja täydellisen
imeytymisen takia

Imetyksen edut äidille

* imetys edistää äiti-lapsi -suhteen kehittymistä
* antaa lapselle hellyyttä ja turvallisuutta sekä
tyynnytystä
* on rentouttava ja nautinnollinen yhdessäolon hetki
* itsetunto kohoaa, äiti tuntee itsensä korvaamattomaksi
* elimistön palautuminen synnytyksestä nopeutuu: kohtu
supistuu normaaliin kokoonsa, synnytyksen jälkeisen
verenvuodon riski pienenee ja paino putoaa
helpommin
* viivästyttää munasolun irtoamista
* rinta-, kohtu- ja munasarjasyöpäriski pienenee
* maito on aina mukana
* maito on aina sopivanlämpöistä ja puhdasta
* on käytännöllinen: säästää aikaa ja rahaa

Imetyksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä

* positiivinen asenne imetystä ja lasta kohtaan
* motivaatio
* raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika
* asiatiedot imetyksestä jo raskausaikana
* tuki ja kannustus: isä, omat vanhemmat, ystävät ja
sukulaiset, hoitohenkilökunta
* äidin aikaisempi imetyskokemus
* rauhallinen ja turvallinen imetystilanne
* riittävä lepo

Lähteet

• Katja Koskinen 2007. Imetysohjaus. Edita. Helsinkia hoivaan. WSOY. Porvoo. Armanto ja Koistinen. Toim 2007. Neuvolatyön käsikirja. tammi. Helsinki
• Deufei M, Montonen E & parviainen M. 1996. Rinnalla. Suomen kätilöliitto. Koskinen K. 1999. Onnistunut imetys. osa 1 ja 2. neuvolalehti 1-2. Berner oy. Painorauma. 6-7. kuusisto R. 1989. Imetän