Publisher

National Public Health Institute
Original page

(rekommendationer), dietetics, diets, edible fats, health effects, mothers, nutrient products, nutritional recommendations, pregnancy, weight control

Julkaistu 12.3.2008

Raskaudenaikaisen ravitsemuksen tavoitteena on syntyvän lapsen kasvun ja kehityksen sekä äidin hyvinvoinnin turvaaminen. Raskausaika tarjoaa myös oivan mahdollisuuden koko perheen elintapojen ja ruokatottumusten tarkasteluun ja edistämiseen. Vanhempien malli vaikuttaa merkittävästi lasten ruokatottumusten kehittymiseen. Omilla tasapainoisilla ruokatottumuksillaan ja yhteisillä aterioilla vanhemmat voivat antaa lapsilleen hyvän perustan.

Suosituksia

Täysjyväviljatuotteiden, kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä kalan käytön lisääminen sekä runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa sisältävien ruoka-aineiden kulutuksen vähentäminen on suositeltava tapa kohentaa ruokavalion ravintokoostumusta. Nuorten, vähän koulutettujen ja tupakoivien äitien ruokavalio on useimmiten kauimpana suosituksista, joten heidän ohjaukseensa tulisi neuvolassa kiinnittää huomiota.

Kiinnitä huomiota rasvan laatuun

Kehittyvä sikiö tarvitsee runsaasti hyvälaatuisia rasvahappoja, joiden saanti jää suomalaisnaisilla helposti suosituksiin nähden riittämättömäksi. Ruokavalion rasvan laatua voi kohentaa pienillä muutoksilla ja oikeilla elintarvikevalinnoilla: leivälle sipaistaan kasvimargariinia, käytetään rypsiöljypohjaista salaatinkastiketta sekä ruoanvalmistuksessa suositaan esim. kotimaista rypsiöljyä. Kala-ateria 2 -3 kertaa viikossa monipuolistaa rasvahappokoostumusta ja turvaa myös D-vitamiinin saantia.

Vältettäviä ruoka-aineita

Sikiön turvallisuuden takaamiseksi eräiden ruoka-aineiden ja juomien käyttöä on syytä välttää tai rajoittaa raskauden aikana. Näitä ovat mm. alkoholi, kahvi, sisävesien isokokoiset kalat, maksa, energiattomat makeutusaineet, lakritsi ja salmiakki.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Lapsi, perhe, ruoka

Painonhallinta tärkeämpi kuin lisäenergian tarve

Raskauden aiheuttama lisäenergian tarve on käytännössä vähäinen. Noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskauksista. Raskaudenaikainen painonhallinta onnistuu parhaiten ruokavalintoja järkeistämällä sekä arkiliikuntaa ylläpitämällä.

Ravintoainevalmisteiden käyttö

Suomalaisodottajien ravintovalmisteiden käyttö on runsasta, mutta osittain väärin painottunutta. D-vitamiinivalmisteiden talvikautisesta (loka-maaliskuu) käytöstä annettu suositus toteutuu huonosti, kun taas monivitamiinivalmisteita käytetään helposti yli tarpeen. Erityisruokavaliota noudattavien äitien olisi hyvä pyytää äitiysneuvolasta yksilöllistä ravitsemusneuvontaa mahdollisesta ravintovalmisteiden tarpeesta ruokavalion tueksi.

Uusia tutkimustuloksia: Suomalaisäitien ruokavaliossa erilaisia rakenteita

Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimukseen (DIPP) osallistuneiden Tampereen ja Oulun alueiden raskaana olevien naisten ruokavalioista erottuivat 'Terveellinen', 'Vähärasvainen', 'Pikaruoka', 'Perinteinen leipä', 'Perinteinen liha', 'Kahvi' ja 'Alkoholi ja voi' ruokavaliotyylit (Arkkola ym. 2007). Nämä ruokien käyttötiheyteen perustuvat ruokavaliotyylit selittivät suurimman osan energian saannin vaihteluista.

Rasvan saanti ja tyydyttyneiden rasvahappojen saanti olivat vähäisempiä terveystietoisuutta ilmentävissä 'Terveellinen' ja ’Vähärasvainen’ ruokavaliotyyleissä. Useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti oli näissä runsaampaa ja lähempänä ravitsemussuosituksia kuin muissa tyyleissä.

Terveystietoisiin valintoihin viittaavat ruokavaliotyylit olivat tavallisempia vanhemmilla, useammin synnyttäneillä ja korkeammin koulutetuilla äideillä kuin muilla. Tupakointi liittyi odottavilla äideillä 'Kahvi' ja 'Pikaruoka' -tyyleihin. Oulun alueella perinteiset
ruokavaliotyylit olivat yleisempiä kuin Tampereen alueella.

Lisätietoja:

yliopistonlehtori, FT Maijaliisa Erkkola
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kirjallisuutta:

Arkkola T ym. Seven distinct dietary patterns identified among Finnish pregnant women – associations with nutrient intake and socio-demographic factors. Public Health Nutr. 2008 Feb;11(2):176-82. Epub 2007 Jul 5.

Erkkola M, Karppinen M, Järvinen A, Knip M, Virtanen SM. Folate, vitamin D, and iron intakes are low among pregnant Finnish women. Eur J Clin Nutr 1998;52:742-748.

Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto, 2004.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, 2005. www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/